Ville Valkonen Varakansanedustaja. Talouskeskustelija. KTM, yrittäjä. Kaupunginvaltuutettu Turussa.

Hallitus, joka ei tehnyt mitään?

Päättyvän vuoden rasittavimpia sekä mediassa että opposition keskuudessa eläneitä poliittisia hokemia on ollut ”hallitus joka ei tee/ole tehnyt mitään”, vaikka Suomi on kriisissä. Hokema on virheellinen ja haitallinen.

Virheellinen se on sen takia, että sekä Kataisen että Stubbin hallitukset ovat pelkästään tämän vuoden aikana tehneet erittäin monia ja erittäin merkittäviä päätöksiä. Keskeisimpiä esimerkkejä ovat 6,4 miljardin sopeutus, eläkeratkaisun kätilöinti, ydinvoimaratkaisut, ympäristönsuojelulain uudistus, joka vähentää ympäristölupahakemuksia jopa 20 %, Turun telakan pelastaminen, Talvivaaran sotkun jälkihoito, sote-ratkaisu ja rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon aloittaminen. Huomiona, että rakennepoliittisen ohjelman kaltaista kokonaisvaltaista julkisen talouden tervehdyttämisohjelmaa ei ole Suomessa koskaan aiemmin laadittu. Ei kai kukaan ajatellutkaan, että historiallinen ohjelma toteutettaisiin kokonaan yhdessä vuodessa?

Se, että hallitus ei ole saavuttanut talouspoliittisia tavoitteitaan, on totta. Se johtuu pitkälti siitä, että tavoitteiden pohjalla olleet arviot olivat virheellisen optimistisia. Myös se on totta, että hallituskauden keskeisimpiin hankkeisiin kuulunut kuntauudistus ei onnistunut suunnitellusti. Sekin on totta, että hallitus ei ole tehnyt tarpeeksi Suomen suunnan muuttamiseksi. Se taas johtuu hallituspohjan erilaisista tilannekuvista ja näkemyksistä. Se on totta, että kaikki hallituksen päätökset eivät ole olleeet hyviä. Mutta se, että hallitus ei olisi tehnyt mitään, ei ole totta. Tämä hallitus on tehnyt valtavasti, eniten Suomen suunnan kääntämiseksi sitten Lipposen 1. hallituksen. Meneillään on kuitenkin Suomen pisin laskukausi 150 vuoteen ja vaikeimmat rakennemuutokset miesmuistiin, eikä näitä yksi hallitus selätä – varsinkaan näin vaikealla hallituspohjalla.

Suomi käy läpi pisintä rauhan ajan laskukauttaan 150 vuoteen. BKT on vieläkin noin vuoden 2006 tasolla.

Haitallinen hokema on sen takia, että se syventää apatiaa sekä vähentää toimeliaisuutta, kuluttajien luottamusta ja yritysten investointihaluja. Se myös vähentää ihmisten luottamusta poliittiseen järjestelmään. Tämä olisi oikeutettua, mikäli hokema olisi totta – mutta se ei ole. Hokema muuttuu itseään toteuttavaksi ennustukseksi. Hallituskauteen ei voi missään nimessä olla tyytyväinen. Valittelu ja epärealistinen synkkyys eivät kuitenkaan auta yhtään ketään. Yltiöpessimismi on yhtä haitallista kuin yltiöoptimismi.

Seuraavallekin hallitukselle riittää tietenkin savottaa. Työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistukset ovat lähes täysin tekemättä. Sote-uudistus pitää kääntää suuntaan, joka oikeasti lisää tehokkuutta eli lisää kilpailua tuottajien kesken. Menosopeutusta pitää jatkaa vielä ainakin noin 2-4 miljardia. Verotus tarvitsee rakenteellista korjaamista kannustavampaan suuntaan. Normitalkoot ovat vasta alkumetreillä. Uutta osaamista on vahvistettava panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen.

Kyllä tästäkin suosta Suomi taistelee itsensä ylös, kunhan otetaan opiksi, kääritään hihat ja tehdään tarvittavat rohkeat uudistukset.

Menestyksekästä vuotta 2015 kaikille!

-Ville Valkonen 

 

P.s Mistä tällainen haitallinen hokema on syntynyt ja jäänyt elämään? Arvioin syitä olevan neljä. Ensinnäkin, hallituksen alkutaival oli poikkeuksellisen vaikea, ja kesti kauan, ennen kuin yhteinen tilannekuva oli syntynyt. Näin ollen hallituskauden alussa oli hetkiä, jolloin hallitus ei todella juurikaan päätöksiin pystynyt. Toisekseen, hallitus epäonnistui keskeisimmässä yksittäisessä hankkeessaan, kuntauudistuksessa, jolloin väite ”hallitus ei saanut tärkeintä uudistustaan aikaan” muuntui ajan myötä väitteeksi ”hallitus ei saanut mitään aikaan.” Kolmanneksi, meneillään oleva yhtäaikainen väestörakenteen muutoksen, taantuman ja talouden rakennemuutoksen luoma ongelmavyyhti on niin vaikea ja monitahoinen, että on eräällä tavalla helpompi etsiä suhteellisen yksinkertainen selitys maan ahdingolle (toimintakyvytön hallitus) kuin analysoida tilannetta kaikessa monimutkaisuudessaan. Neljänneksi, oppositio on onnistunut erittäin hyvin viestinnässään ”toimintakyvyttömästä hallituksesta.” Se on johdonmukaisesti korostanut eripuraa hallituspuolueiden välillä ja toistanut hokemaa. Viimeksi tänään uudenvuodenaattona Keskustan kokenut ja taitava puoluesihteeri Timo Laaninen jatkoi operaatiota.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Veikko Yli-Nisula

Ensimmäinen järkevä analyysi lehtimiesten taholta pitkään aikaan. Tähän saakka analyysit ovat olleet piikittelyä ihan muodiomaisesti . Lisäksi kokoomus on ikään kuin päätetty runtata lehdistön taholta nimittelemällä ja vähättelemällä. Kuitenkaan tähän saakka kukaan kirjoittaja ei parempaa ole pystynyt esittämään

Toimituksen poiminnat