Viisas talouspolitiikka on välittämistä

Talouspoliittinen keskustelu on tällä hetkellä korkeatasoista. Sen sijaan kovin selkeää se ei ole. Varsinkin tavoitteet hukkuvat usein ekonomistijargoniin. Talouspolitiikan perimmäiset syyt jäävät keinojen varjoon.

Muutaman toisinajattelijan puutteellisia pohdintoja ja vasemmiston velkaelvytyshöpöttelyjä lukuun ottamatta on kohtuullisen selvää, mitä viisas talouspolitiikka tulevina vuosina pitää sisällään. Suomessa tulee parantaa talouskasvun edellytyksiä, helpottaa työllistämistä, lisätä työvoiman tarjontaa sekä tasapainottaa julkinen sektori leikkaamalla menoja ja parantamalla tuottavuutta. Viime aikoina ilmestyneet laadukkaat puheenvuorot ovat hämmästyttävän yksimielisiä. Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borgministeriöiden kansliapäällikötvaltiovarainministeriön virkamiehet, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, OECD, EU-komissio ja kansainväliset luottoluokittajat ovat antaneet lähes yhdenmukaisia analyyseja ja suosituksia.

Julkisessa keskustelussa näiden suositusten tarkoitukset kuitenkin usein jäävät mainitsematta. Minkä takia näitä monessa mielessä koviakin politiikkasuosituksia tehdään? Sen takia, että Suomen tulevaisuudesta välitetään.

Vaikeiden aikojen talouspolitiikassa kaikki kiteytyy siihen, välitämmekö me kotimaastamme ja muista suomalaisista. Jos me välitämme, me tartumme toimeen.

Köyhistä välitämme käynnistämällä talouskasvun. Vain riittävän vauras kansakunta pystyy pitämään huolta heikompiosaisista. Esimerkiksi perusturvan korotukset edellyttävät kasvavaa taloutta. Kansainvälisesti vertailtuna tuloerot ja kurjuus kulkevat käsi kädessä kansakunnan köyhyyden kanssa. Käytännössä talouskasvun käynnistäminen tarkoittaa muun muassa investointilupamenettelyjen sujuvoittamista, kannustavaa yritysverouudistusta ja yritysrahoituksen vahvistamista.

Työttömistä välitämme tekemällä työllistämisestä helpompaa. Työttömyys on Suomen talouden suurimpia ongelmia. Yritykset haluavat kasvaa ja työllistää, mutta sen riskit ja kustannukset eivät saa olla kohtuuttomat. Käytännössä työllistämisen helpottaminen tarkoittaa muun muassa määräaikaisen työntekijän palkkaamisen helpottamista, koeajan pidentämistä ja sairastamisen kustannusten reilumpaa jakamista.

Syrjäytymisvaarassa olevista välitämme parhaiten tekemällä työn vastaanottamisesta kannustavampaa. Työ pitää kiinni yhteiskunnassa ja lisää hyvinvointia. Työn puute lisää syrjäytymisuhkaa. Yhteiskunta ei saisi koskaan passivoida vaan sen tulisi kannustaa toimeliaisuuteen. Kannustinloukkuja tulee purkaa. Käytännössä työn vastaanottamisen tekeminen kannustavammaksi tarkoittaa muun muassa verotuksen alentamista, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja osallistavaa sosiaaliturvaa.

Eläkeläisistä ja ikääntyvistä välitämme parantamalla julkisen sektorin tuottavuutta. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee 2020- ja 2030-luvuilla kohdistumaan valtavat paineet. Tämä johtuu siitä, että suuret ikäluokat saavuttavat erittäin korkean iän. Emme selviä hoivatarpeen kasvusta ilman hyvin merkittävää parannusta palvelujen tuottavuudessa. Käytännössä julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen tarkoittaa muun muassa kilpailuun perustuvaa sote-uudistusta, digitalisaation hyödyntämistä mahdollisimman laajasti ja kuntauudistuksen jatkamista.

Tulevista sukupolvista välitämme lopettamalla velkaantumisen heidän kustannuksellaan. Julkinen talous velkaantuu kestämättömällä vauhdilla. Tätä on ehkä mahdollista jatkaa vielä vuosia tai parikin vuosikymmentä. Ennen pitkää edessä on äkkijarrutus tai hidas näivettyminen. Kummassakin tapauksessa maksajia ovat tulevat sukupolvet. Käytännössä velkaantumisen lopettaminen tarkoittaa muun muassa valtion menoleikkauksia eli esimerkiksi tulonsiirtojen pienentämistä, kuntien tehtävien karsintaa ja julkisen talousohjauksen parantamista.

Suomen tulevaisuudesta välitämme panostamalla osaamiseen ja pitämällä huolta yhteiskunnan kulmakivistä. Suomi on maailman parhaita maita pitkälti sen vuoksi, että olemme osaava ja koulutettu kansa. Elämän puitteet ovat kunnossa, hallinto on tehokas ja korruptio vähäistä, infrastruktuuri on laadukasta. Suomessa luotetaan toisiin. Näistä menestyksen pilareista on pidettävä kiinni ja niitä on jatkuvasti kehitettävä. Käytännössä osaamisen kehittäminen ja yhteiskunnan perustasta huolehtiminen tarkoittaa muun muassa korkeakouluverkon tiivistämistä, peruskoulun resurssien turvaamista ja luottamuksen palauttamista poliittiseen päätöksentekoon.

Viisaassa talous- ja rakennepolitiikassa on siis kyse siitä, välitämmekö me Suomesta, toisistamme ja tulevista suomalaisista. Haluammeko, että Suomi on tulevaisuudessakin maa, josta voi olla ylpeä? Kannammeko huolta lähimmäisistämme ja kaikista suomalaisista vai suljemmeko silmämme heidän ongelmiltaan? Olemmeko valmiit kohtaamaan hankaliakin muutoksia ja tekemään rohkeita päätöksiä, jotta työttömille löytyisi töitä, pystyisimme pitämään kaikista ikääntyvistä huolen ja velkaantuminen saataisiin loppumaan? Olemmeko valmiita investoimaan tulevaisuuteen, vaikka se tarkoittaisikin tällä hetkellä vyönkiristystä?

Nykyisellä tiellä emme voi jatkaa. Minä ainakin uskon, että suomalaiset kyllä välittävät ja ovat valmiita muutokseen. Ja jos me välitämme, me teemme tästä eteenpäin parempaa talouspolitiikkaa.

-Ville Valkonen

 

Loppuun vielä kiteytys viisaasta talouspolitiikasta:

Tämä lista ei ole kattava, mutta se sisältää tärkeimmät toimenpiteet. Lisäehdotuksia, taustaa ja tarkennuksia voi katsoa esimerkiksi vaaliohjelmastani tai Kokoomuksen Rakennepaketti 2.0 -ohjelmasta.

TYÖLLISYYSASTE NOUSUUN

Työllistämisen esteiden madaltaminen:

  • Paikallisen sopimisen lisääminen varsinkin pienissä yrityksissä.
  • Koeajan pidentäminen yhdeksään kuukauteen.
  • Palkkaamisen byrokratian vähentäminen.
  • Sairastamisen kustannusten reilumpi jakaminen eli karenssipäivä ja lomalla sairastamisen työnantajavastuun rajaaminen neljään viikkoon.
  • Siirretään vanhemmuuden kustannukset yhteiskunnalle ja koko perheelle.
  • Määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottaminen.
  • Jaetaan vanhemmuuden kustannukset reilummin.

Työnteon kannattavuuden varmistaminen:

  • Kannustava sosiaaliturvauudistus, esim. perustili.
  • Työn verotuksen laskeminen
  • Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottaminen kaikille, lyhentäminen 250 päivään ja porrastaminen
  • Työn perässä muuttamisen tekeminen kannattavammaksi. Asuntopolitiikka tukemaan työvoiman liikkuvuutta.
  • Paremmat, räätälöidyt työnvälityspalvelut. Hyödynnetään yksityisiä toimijoita nykyistä laajemmin.

TALOUS KILPAILUKYKYISEKSI JA KASVUUN

Maltilliset palkkaratkaisut koko vaalikauden ajaksi. Näitä voidaan tukea tuloveroalennuksin. Siirtyminen vientialojen palkkajohtajuuteen.

Työn tuottavuus nousuun:

  • Otetaan käyttöön koulutussopimus, jolla nuori pystyy työn ohessa hankkimaan itselleen ammatin.
  • Parannetaan työhyvinvointia
  • Tehdään Suomesta hyvän johtamisen suurvalta investoimalla julkisen sektorin esimiesosaamiseen sekä kannustamalla yksityistä sektoria samaan.
  • Vahva panostus osaamiseen ja koulutukseen kaikilla asteilla.

Kannustava yritysverouudistus Viron veromallia soveltaen.

Yritysrahoituksen vahvistaminen, mm.

  • Tuetaan erityisesti pk-yritysten yrityslainamarkkinoiden syntymistä.
  • Vahvistetaan edelleen tarvittaessa Finnveraa, Tesiä ja Tekesiä samalla huolehtien, että julkinen rahoitus ei syrjäytä yksityistä rahoitusta.
  • Parannetaan joukkorahoituksen edellytyksiä.

Kilpailun lisääminen mm. raideliikenteessä, vähittäiskaupassa, taksiliikenteessä ja apteekkialalla sekä kuntien ja valtion toiminnan vähentäminen markkinoilla.

Yritystoimintaa haittaavan sääntelyn ja byrokratian vähentäminen esim. lupaprosessien nopeuttaminen.

Kasvua tukeva energiapolitiikka, joka vähentää energiatuontia sekä clean techin ja biotalouden edistäminen.

Teknologian vauhditettu hyödyntäminen koko yhteiskunnassa.

Parannetaan erityisesti pienyritysten toimintaedellytyksiä laajalla pk-ohjelmalla 

JULKINEN TALOUS KESTÄVÄLLE POHJALLE

5 mrd leikkaukset valtion menoista ja 2 mrd kuntien tehtävistä ja velvoitteista. VM arvio on 4mrd+2mrd mutta vastuullista on tehdä kerralla varmasti riittävät säästöt.

Julkisen palveluntuotannon tuottavuuden parantaminen mm. kilpailuun perustuvalla sote-uudistuksella, ICT:n hyödyntämisellä sekä yksityisten ja julkisten tuottajien laajemmalla yhteistyöllä.

Kuntien talousohjausjärjestelmän riittävän tiukka toteuttaminen ja tulosjohtaminen kunnissa ja sote-alueilla.

Kun julkinen velkasuhde on noin 40 prosenttia, otetaan käyttöön Sveitsin mallin mukainen velkavaaka, mikä estää ylivelkaantumisen tulevaisuudessa. Vaaka kirjataan perustuslakiin ja siitä voi poiketa vain poikkeusoloissa 2/3 enemmistöllä.

VilleKalervoValkonen
Kokoomus Turku

Kansanedustaja. KTM.

Varsinais-Suomen Liiton puheenjohtaja.

Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu