*

Ville Valkonen Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja. Talous-, elikeino- ja työllisyyspolitiikan ammattilainen. Turkulainen kaupunginvaltuutettu ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja.

Missä viipyvät yhteiskuntasopimuksen vastustajien vaihtoehdot?

Keskustelu yhteiskuntasopimuksesta eli tarkemmin ottaen yksikkötyökustannusten laskemisesta käy kiivaana. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ehti jo ilmoittamaan, että se ei ole mukana sopimuksessa - ennen kuin koko sopimuksesta on edes ehdotusta olemassa! Suomen jarrumiehet ja ei-liike ovat näköjään hereillä.

Yksikkötyökustannusten laskulla on kaksi positiivista vaikutusta: 1) julkisen sektorin henkilöstömenot laskevat eli leikkaustarve pienenee ja velkaantuminen hidastuu ja 2) Suomessa toimivien yritysten kansainvälinen hintakilpailukyky paranee - yritykset voittavat enemmän tarjouskilpailuja - eli työllisyys paranee ja vienti kasvaa. Yksikkötyökustannusten laskemisen kansantaloutta piristävästä vaikutuksesta ei yksikään ekonomisti ole eri mieltä. Järkevin tapa toteuttaa yksikkötyökustannusten lasku on pidentää tehtyä työaikaa, sillä silloin ostovoima ei vähene. Täytyy pitää mielessä, että työajan pidennys ei viittaa nimelliseen viikkotyöaikaan vaan todellisiin tehtyihin työtunteihin, ja että yksikkötyökustannuksia voidaan laskea myös muilla keinoilla.

Suomen pankki on laskenut, että mikäli vuosityöaikaa lisätään noin 100 tuntia työllistä kohden, "bruttokansantuotteen kasvu on vuosittain keskimäärin runsaat 1,2 prosenttiyksikköä nopeampaa vuosina 2015-2021 kuin perusennusteessa. Tämä tarkoittaa, että BKT:n taso on runsaat 11 mrd. euroa eli lähes 6 prosenttia korkeampi vuonna 2021." Myönteinen vaikutus olisi siis erittäin merkittävä.

Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Kyseessä on sisäinen devalvaatio eli kustannustason lasku suhteessa kilpailijamaihin. Tarve tälle johtuu siitä, että ulkoinen, valuuttakurssin kautta tapahtuva devalvaatio ei enää euroaikana ole mahdollinen. Jo Kataisen hallitus olisi takuuvarmasti tehnyt ulkoisen devalvaation, mikäli se olisi ollut mahdollista.

Kaikkea on helppo vastustaa. Sen sijaan uskottavien vaihtoehtojen esittäminen erottaa jyvät akanoista. Ne tahot, jotka ovat sitä mieltä, että Suomi ei tarvitse devalvaatiota - hintakilpailukyvyn parantumista -kantavat raskaan todistustaakan. Mitä meidän sitten pitäisi tehdä, jos ei parantaa hintakilpailukykyämme? Miten työllisyys saadaan Suomessa nousuun? Vastauksena kuulee usein työhyvinvoinnin parantamisen, yritysten paremmat tuotteet, paremman yritysjohdon, kansainvälistymiskoulutusta yritysjohtajille, panostusta osaamiseen tai milloin mitäkin. Kyllä, Suomi tarvitsee näitä kaikkia! Ilman muuta! Mutta näihin panostaminen ei ole ristiriidassa kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisen kanssa. Tarvitaan kaikkea edellä mainittua ja paljon lisää. Mutta tarvitaan myös kilpailukykyä parantava yhteiskuntasopimus. Hallitusohjelmassa onkin yhteiskuntasopimuksen lisäksi hyvin merkittäviä työllisyyttä lisääviä uudistuksia, mutta - yllätys yllätys - nekään eivät näytä käyvän jarrutahoille.

Yhteiskuntasopimuksesta on sanottu, että siinä on pelkästään ikäviä asioita palkansaajille. Tämä ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Sopimuksen syntyyn on nimittäin sidottu noin miljardin kevennykset ansiotuloverotukseen. Lisäksi jos sopimusta ei synny, verot kiristyvät noin puoli miljardia. Nettovaikutus on siis 1,5 miljardia kevyemmät verot. Tämä on suorastaan massiivinen porkkana aikana, jossa kaikkialta muualta leikataan. Vielä suurempi paino pitää antaa paranevalle työllisyydelle ja sille, että julkisia menoja ei tarvitse leikata niin paljon. Jos sopimusta taas ei synny, kaikki häviävät: lapsilisiä ja opintotukea leikataan, verotus ei kevene ja yritykset eivät edelleenkään pärjää kansainvälisessä kilpailussa niin hyvin kuin pitäisi. Yhteiskuntasopimuksessa on kaksi vaihtoehtoa: kaikki voittavat tai kaikki häviävät.

Jään odottamaan rehellisiä vaihtoehtoja niiltä, jotka yhteiskuntasopimusta ja hallituksen työllisyyttä lisääviä uudistuksia vastustavat. Olen lopen kyllästynyt ainaiseen ei-huuteluun. Koko Suomen pitäisi olla siihen kyllästynyt. Suomalainen hieno hyvinvointiyhteiskunta ei kestä loputonta jarruttamista. Kansantaloutemme on saatava kasvuun ja julkinen talous kestävälle pohjalle. Pistetään nyt kerrankin hihat heilumaan historiallisella tavalla, kun sille huutava tarve on.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vaihtoehto: Oma valuutta ja itsenäinen keskuspankki rahanluontioikeuksineen ja sitten ulkoinen devalvaatio.

Käyttäjän VilleKalervoValkonen kuva
Ville Valkonen

Näinhän aikanaan tehtiin. Samalla paloivat monien säästöt ja tuontitavaroiden suhteen ostovoima heikkeni. Valuuttakurssi oli erittäin epävakaa. Miten olisi käynyt markalle esimerkiksi Venäjän pakotteiden kanssa?

Kannattavatko yhteiskuntasopimuksen vastustajat tai suomalaiset euroeroa? Epäilen.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Aistin älyllistä epärehellisyyttä tai suoranaista tyhmyyttä. Miksei kelluva valuutta toimisi Suomessa, kun se toimii mahtavasti Ruotsissa.

Ruotsi ja Tanska pärjää omalla valuutalla. Tanskalla on toki oma tiukka vaihteluvälinsä.

Vaikka "pakotteet" olisivat koskeneet enemmän Suomeen omassa markassa, kuin Ruotsiin kruunussaan, niin kyllähän Suomi eurossakin on suhteellisesti kärsinyt toiseksi eniten (Viron jälkeen) noista pakotteista.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #18

Toimiihan se oma valuutta vaikka Zimbabwessa jossa juuri päättivät siirtyä USD:hen. Niin se oma valuutta toimii ja mahdollistaa kansalaisten hyvinvoinnin.
Suomessa oma valuutta toimii Ruotsin mukaan vain jos teemme vastaavat uudistukset ja annamme kaiken päätäntävallan Ruotsiin. Muussa tapauksessa se kansaĺlinen päätäntävalta voi osoittautua kansalaisilleen Ruotsia kalliimmaksi. Tämä nyt oli nähtävissä jo 60-80 luvuilla jonka maksua makselemme edelleenkin.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #35

Eli suomalaiset ovat vaan tyhmempiä kuin ruotsalaiset? Ei oikein osata omalla valuutalla?

Jari Leino

Oman valuutan pitäisi tietenkin olla vapaasti kelluva.

Tuontitavaroiden kallistuminen parantaa kotimaisen tuotannon kysyntää ja mahdollisuuksia, mikä on ainoastaan hyvä asia.

Venäjän pakotteisiin Suomen ei pidä osallistua, vaan Suomen pitäisi erota sekä eurosta että EU:sta.

Sen, että kannattavatko suomalaiset euroeroa saa selville hyvin helposti: järjestämällä kansanäänestyksen. Jos uskallatte.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #27

"Sen, että kannattavatko suomalaiset euroeroa saa selville hyvin helposti: järjestämällä kansanäänestyksen. Jos uskallatte."

Tässä ja mm. Väyrysen nimenkeräyksessä on jännä dilemma: "Uskallatteko antaa päätöksenteon niille, jotka eivät asiaa ymmärrä, jaksa siihen perehtyä tai ovat muuten vaan tunteilla ohjattavia; vai niille, jotka nämä edellämainitut ovat palkanneet eduskuntaan jotta edes joku perehtyisi asiaan ja kantaisi siitä vastuuta, eli teille itsellenne?"

Jani Räsänen

Olisiko tulut koko venäjän pakotteita ilman EU:ta ? epäilen.Eurosta irtautuminen olisi sinänsä hyvä että voisimme tarpeen tullen devalvoida.Miksi leikkaukset tehtiin pelkästään taas heikommissa asemissa olevien pusseihin ? Leikata olisi voinut lapsilisien yläpäästä ! Miksei ole a) eläkekattoa b) tulorajaa lapsilisiin c) työmatkakorvauksiin palkkarajaa..miksei keskitytä ns. veropakolaisuuteen eli verosuunnitteluun ? Tottakai kaikki siirtävät pääomatulonsa ulkomaille veroparatiiseihin kun he kerran vapaasti niin saavat tehdä.Yrittäjien asemaa pitää helpottaa ja tavalla tai toisella me tarvitsemme myös venäjän kaupan uudelleen käynnistämistä.Miljardien tappiot tulevat pakotteiden muodossa omaan maahamme.logistiikka kustannuksia voi ja pitää laskea,polttoaine sekä alv verotus on yksi keskeinen osa teollisuuden kustannuksia.Näitä laskemalla saadaan suoraan kaivattua elvytystä yrityksille sekä kansalaisille.Ostovoima paranisi,kaupankäynti kotimaassa elpyisi,ihmiset kuluttaisivat enemmän.Sen sijaan nykyinen malli kuristaa taloutta.Pienistä virroista syntyy suuria jokia.Niin myös valtion taloudessa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #32

"Olisiko tulut koko venäjän pakotteita ilman EU:ta ?"

Olisiko Venäjä vallannut Krimiä jos Ukraina ei olisi pyrkinyt lähestymään EU:ta Venäjän sijasta?

Koko tilanne on absurdi ja typerä.
Vastakkainasettelu EU:n ja Venäjän välillä pitäisi purkaa tavalla tai toisella.

Ratkaisu ei synny pakotteilla, eikä sillä tavalla että EU kieltäytyy neuvottelemasta Ukrainan kanssa, jos Ukraina haluaa neuvotella.

Venäläisten pelkoja sen johdosta että EU ja Nato levittäytyvät itään, lähemmäs Venäjän rajoja, pitäisi pystyä hälventämään.

Pelkotiloja lietsotaan Venäjällä propagandalla. Miten olisi sopivan vastapropagandan levittäminen. Siihen luulisi keinoja löytyvän, nykyisin kun on käytössä sellaisia välineitä kuin internet.

Sen sijaan että länsi käyttäisi propagansa-asetta venäjällä, Venäjä käyttää nyt internettiä propaganda- välineenä lännessä, myös Suomessa.

Olen varma että internet voisi olla ongelman ratkaisu. Venäläisten mielipiteisiin lännestä voidaan varmasti vaikuttaa, kun se tehdään oikein.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #37

Tässä täytyy muistaa, että Vladimir Valdimirinpoika Putimen yritykset Venäjän liittymiseksi Euroopan Unioniin tyrmättiin "ei ikinä" -kommentilla hänen ensimmäisellä kaudellaan.

Venäjä ei siis ole eristäytynyt. Venäjä on eristetty.

Kannattaa mieetiä, miksi.

Käyttäjän kkakkonen kuva
Keijo Kakkonen

aloitetaanpa vaikka eduskunnasta, Avustajat pihalle, jos edustajat ei itte maksa niiden liksoja, sopeutusrahat pois, kulukorvaukset verolle, loma ja eläkekertymät samaksi kuin duunareilla, liksa tessin mukaan,. kuten valtion virkamiehillä., terveyden hoito omassa terveyskeskuksessa kuten muutkin ihmiset. laitetaan kaikkien näkyville heidän kaikki edut, niin katsotaan sit lisää. eläkekatto kaikille 3 tonnia, duunareille eläkettä voitais sit nostaa saatais ostovoimaa, arvolisävero ainakin 10% alemmaksi, niin saadaan ostovoimaa, duunareille ym vähävaraisille , se vaikuttaa yrityksiin ja työllisyyteen, rahahanat kiinni kreikkaan, guggenheim ja ydinvoimala hankkeet jäihin, eduskuntatalon remppaan menee 400 miljoonaa siitä voitais hyvin ottaa yksi nolla pois, hornetteihin on rahaa 10 miljardia, ne voitais unohtaa, talouspakotteet pois venäjältä, niin saadaan vienti vetämään, eduskunnan väki voi maksaa itte kaikki kyytinsä, maataloustuet pois suurtilallisilta ja ne pitää kohdistaa pientilallisille ja keskisuurille tiloille,. maaseudut on väärällä politiikalla autioituneet ja kuntien talous mennyt kuralle, heti ekana wahlroosilta ja herliniltä tuet pois, ostovoimaa on helppo kasvattaa, pottoaineveroa alentamalla, käyttömaksu poistamalla, ja se arvolisävero pitää laskea, miljoonaoptioista ainakin 80% veroa, varallisuusvero käyttöön, siinä aluksi vaihtoehtoja, voin lisääkin kirjoittaa jos tarttee,. Niin ja virastotaloihin ja johtoportaisiin valtiolla ja kunnilla yt-neuvottelut, tässä maassa on liikaa kallispalkkaisia ravattikauloja, pienyrityksiä pitää kannustaa, maksut pienemmäksi ja yhteisövero kokonaan pois,. ( by hande moilanen )

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Kuule Makkonen, vaikka luuletkin naiivisti oman valuutan ratkaisevan asian kuin asian, niin asia ei todellakaan ole niin. Kreikka on osannut hoitaa hommansa pieleen omalla ja vieraalla rahalla ihan yhtä lahjakkaasti. Jos Suomi haluaa pärjätä omalla valuutalla, ei työmarkkinoiden reformeja voi jättää tekemättä. Ruotsikin on ne joutunut tekemään pärjätäkseen euroalueen kanssa.

Kaikille muille sanon ettei kannata uskoa euron hautaajiin eikä sen kannattajiin elleivät ykkösvaihtoehtona esitä työmarkkinoille reformeja. Ne kun toimivat kummassakin vaihtoehdossa oikealla tavalla oikeaan suuntaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"vaikka luuletkin naiivisti oman valuutan ratkaisevan asian kuin asian"

Missä olen näin antanut ymmärtää? Tosiasia on ettemme pysty ilman omaa rahapolitiikkaa tekemään niin kattavia muutoksia että näillä saisimme taloutemme nousemaan. Sisäinen devalvaatio vain romahduttaa nykyisenkin hiipuvan ostovoiman kotimaassakin eikä vienti lähde pienillä palkanalennuksilla mihinkään nousemaan. Tarvitsemme investointeja sekä lisäarvoa tuottavia työpaikkoja ja siihen tarvitaan sekä omaa rahapolitikkaa että itsenäistä keskuspankkia rahanluontioikeuksineen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #31

"Tarvitsemme investointeja sekä lisäarvoa tuottavia työpaikkoja ja siihen tarvitaan sekä omaa rahapolitikkaa että itsenäistä keskuspankkia rahanluontioikeuksineen."

Suomalaisilla pankeilla on täydet oikeudet luotottaa suomalaista yritystoimintaa ja myös Suomen valtiota jos niikseen tulee. Valtio vain ottaa velkansa sieltä mistä se saa sen edullisimmin, kilpailuttamalla. Suomalaiset luottolaitokset eivät välttämättä pärjää tässä kilpailussa vaikka haluaisivatkin.

EKP ei varmaankaan rajoita Suomalaisten pankkien toimintaa yhtään sen enempää kuin "itsenäinen" sitä rajoittaisi.

Jos pankit tai keskuspankki tekee rahaa, eli antaa luottoa, se pitää tehdä vastuullisesti, muuten syntyy vain "kupla" joka puhkeaa aikanaan.
-------------

Jotta Suomalaiseen elinkeinoelämään voisi pumpata rahaa, se tarkoittaa sitä että sen rahan takaisinsaanti pitäisi turvata ja sen turvaaminen että luotottaminen olisi turvallista, edellyttää tällä hetkellä yhteiskuntasopimuksen kaltaista järjestelyä.

Jos saadaan aikaan kattava yhteiskuntasopimus, mikä takaa sen että yritystoiminta on kannattavaa, rahaa kyllä löytyy Euroopasta, euroalueelta ja muualta maailmalta. Siihen ei edes tarvita omia luototuslaitoksia, eikä omaa keskuspankkia.

Jos rahaa pumpataan talouteen oman keskuspankin kautta, poliittisella päätöksellä, ilman että rahojen takaisin saamisesta on mitään takeita, se johtaa epätasapainoon, kuplintaan ja lopulta taloudelliseen kaaokseen, rahan arvon katoamiseen ja omaisuuden uusjakoon.

Ei siis missään tapauksessa pitäisi valita tätä perus- persujen ja ehkäpä myös vasemmistoliiton esittämää talousmallia.

Sipilän ja SSS- hallituksen linja sen sijaan on hyvä, taloudellisessa mielessä, vaikka se perustuukin lähinnä köyhien kyykyttämiseen, kajoamatta rikkaiden, hyvätuloisten ja keskituloisten tuloihin ja omaisuuteen.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Mitä mieltä bloggaaja on tästä STTK:n Uudessa Suomessa esiin tuomasta näkemyksestä liittyen mm. sataan tuntiin?

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/92285-600-000-suom...

Käyttäjän TorstiThtinen kuva
Torsti Tähtinen

Demareilla on hätä,valta valuu pois käsistä.

Markku Teräskisko

Vile Valkonen, mitkä ja kenen säästöt paloivat 90-luvun lamassa?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Yhteiskuntasopimuksessa nyt esitetyssä muodossa on epätasapaino sen välillä, keneltä uhataan yksipuolisesti huonontaa toimeentuloa ja kenelle ollaan lupaamassa yhteiskuntasopimuksen syntymisen porkkanat. Lapsilisät ovat lähinnä keskituloisten etu, veronkevennykset ainoastaan hyvätuloisten etu.

Sen sijaan niissä työntekijäryhmissä, joita yhteiskuntasopimus eniten rokottaisi, on jo nykyisellään tavanomaista, että palkka ei riitä elämiseen vaan sitä joutuu täydentämään esimerkiksi yleisellä asumistuella tai nollasopimuksilla työskentelevien keskuudessa jopa toimeentulotuella. On selvää, ettei tällaisissa tapauksissa veronkevennyksillä ole kohderyhmälle mitään merkitystä.

Pidän yhteiskuntasopimuksessa tavoiteltua hintakilpailukykyä varsin abstraktina tavoitteena, koska korporatiivisessa hyvinvointivaltiossa on jo oletusarvoisesti tavarat ja palvelut kalliimpia kuin kehitysmaissa tai Itä-Euroopan maiden tyyppisissä puolikehitysmaissa. Suurempi ongelma Suomen osalta ovat liian suuret julkisen sektorin alijäämät ja niihin on julkisten menojen lisäksi syypäänä myös valtion tulopuolella reikäinen veropohja, erityisesti siirtohinnoittelu ja liian helppo tosiasiallisten ansiotulojen muuttaminen pääomatuloiksi suurimmissa tuloluokissa.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Sisäisellä devalvaatiolla on useita negatiivisia ominaisuuksia:

1. Kukaan ei tule hyväksymään palkkojen alentamista. Käytännössä palkkojen alentaminen onnistuu vain työttömyyden kautta. Paljonko blogisti itse olisi valmis tinkimään omasta palkastaan. Ottaen huomioon, että keski- ja pienituloisilla tulojen pienikin leikkaus tekee kipeää. Suurituloisilla muuttuisi vain säästöön jäävä osuus.

2. Jos palkkojen alentaminen saadaan jotenkin onnistumaan, se kohdistuisi vain joihinkin aloihin tai työntekijäryhmiin. Julkisen alan hyväpalkkaiset virkamiehet, joiden palkkoja pitäisi ennen kaikkea laskea, jäisivät joka tapauksessa palkkojen alennuksen ulkopuolelle. Edes Kokoomus ei edes yrittäisi alentaa virkamieskunnan palkkoja, koska menettäisi samalla suuren joukon äänestäjistään.

3. Palkkojen alentaminen, riippuen tietysti siitä miten laajasti se saadaan aikaan, supistaisi sisämarkkinoita ja BKT:tä, ja siten myös verotuloja.

4. Palkkojen alentaminen ajaisi vaikeuksiin asuntovelkaisia, koska velat ja lyhennykset pysyisivät tietty samoina. Tämä voisi johtaa asuntojen varallisuusarvojen voimakkaaseen laskuun.

Lähes kaikki tekijät puhuvat sen puolesta, että ulkoinen devalvaatio on parempi kuin sisäinen devalvaatio. Sisäisestä devalvaatiosta, ulkoiseen verrattuna, hyötyvät vain ne joilla on paljon varallisuutta talletuksina.

Laitetaan loppuun vielä linkki maailman tunnetuimman ekonomistin Paul Krugmanin tuoreeseen blokkaukseen koskien eroja Suomen ja Ruotsin talouden kehityksessä. Krugmanin mukaan euron luominen oli eeppinen virhe.

http://krugman.blogs.nytimes.com/2015/07/22/annoyi...

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Siis mikä on vaihtoehto, kun mikään ei tunnu käyvän?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Siitä olisi hyvä lähteä että käyttötalouden menoihin ei oteta enää senttiäkään velkaa ja palkankorotukset tehdään seuraavat vuodet vain yrityskohtaisesti tuottavuuden kehityksen perässä. AY voi vaikka halutessaan valvoa että joka firmassa palkat nousevat tuottavuuden mukaisesti.

Pekka Heliste

Tuo 100 tunnn työaajn pidennsy vähentää työtä n 160000 htv vetrran eli uusia työttömiä tulee tuo 160000.

SP rapottihan ei ole,viisaasti ottanut kantaa työllisyysvaikutuksiin vaan lähinnä bkt kasvuun.

Työajan pidennys on täysin vastakkainen muiden maiden ratkaisuihin .Muissa maissa työllisyyttä hoidetaan työaikaa jakamalla ja tuottavuutta lisäämällä kasvatetaan eli yksikkökuluja lasketaan työaikaa lyhentämällä

Vastustajat voisivatkin esittää 6-tuntiseen työviikkoon siirtymistä, sen positiivisista vaikutuksista on riittävästi näyttöä, työajan pidennys taas vähentää tuottavuutta

Käyttäjän ArvoPelttari kuva
Arvo Pelttari

Täältä on hävinnyt Nokia ja metsäsektori. Vahinko on rakenteellinen, joka ei työajanpidennysnäpertelyin poistu. Suosittelen luettavaksi lyhyttä kommenttia Raimo Laineelta: http://www.uusisuomi.fi/comment/656613#comment-656613

Keinoja kaipasit:
1. Perutaan varallisuusveron poisto.
2. Perutaan yhteisöveron alennus ja muutetaan se ennemmin Viron mallin suuntaan. (Yllätyittekö?) Investointeja tänne tarvitaan eikä osinkoja kuponginleikkaajille.
3. Valmistellaan euroeroa, jolloin devalvaatio on tasapuolisempi kuin sisäinen devalvointi poliittisin manöveerein. Ks. myös: http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/11/27/the-eu...
4. Yksinkertaistetaan verotusta erityisesti vähennyksiä poistamalla ja kohtelemalla kaikkia tuloja kuten palkkatuloja valtion verotuksessa.
5. Panostetaan pidemmällä tähtäimellä enemmän T&K-sektoriin. Täällä ei halpatyövoimalle pärjätä missään olosuhteissa.

Käyttäjän JuhaniHirvonen kuva
Juhani Hirvonen

Tapaus AKT!

Mistä tämänkertainen vastustaminen johtuu. Jos vastustetaan jo ennen, kun tiedetään mitä vastustetaan.... Yhteiskuntasopimus on vielä suunnitteluasteella. Kaikkien pitäisi tajuta, että vain todellista työtä tekemällä tuottavuus kasvaa. Jos maksetaan työnteosta, mutta se onkin todellisuudessa lomaa, ei se kasvata kansantuotetta. AKT palaa taas sille "änkyrä; persettä penkkiin linjalle", jolla ajetaan vain omia etuja; tosi heikosti ansaitsevat jätetään oman onnensa nojaan. Enkä edes usko, että enemmistö jäsenistä haluaa tätä. Johto haluaa näkyvyyttä kyseenalaisin keinoin!

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Toivottavasti yhteiskuntasopimuksen agendaa ei kaadeta asialistaan, vaan
agendasta voidaan sopia hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken elokuussa.

Pekka Heliste

Hallitushan ei halua sopia vaan lähtee siitä, että sopimus hyväksytään hallituksen esittämässä muodossa.

Ja ainoa uhka on asetettu työntekijäpuolelle, koska hallituksen esitys on EK kirjoittama.

Pekka Heliste

Hallitushan ei halua sopia vaan lähtee siitä, että sopimus hyväksytään hallituksen esittämässä muodossa.

Ja ainoa uhka on asetettu työntekijäpuolelle, koska hallituksen esitys on EK kirjoittama.

Jouni Nordman

Kannattaisi keskittyä julkisenpuolen työaikojen normalisointin, jolloin kuukausipalkka pysyy samana, mutta työtunnit yhdenmukaistetaan yksityispuolen kanssa. Tässä voitaisiin veropolitiikalla matrisien alinpien tuloja nettomääräisesti nosta, jossa myös voisi nuorisotyöttömyyden hoitamisessa voitaisiin siirtyä 6h työpäivän tekoon, jolloin alinpan matriisin saadaan vapautumisen työpaikkoja.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Periaatteessa ihan haska, osin jopa koominen, blogi hallituspuolueen äänitorvelta. Hauskuuteen on aina syynsä. Tällä ketaa se on tämän lehen (US) kotimaanuutisissa ( http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/92776-parahdus-min... ).

Valkonen siis vaatii vaihtoehtoa suunnitelmalle, jonka vastustajia hän syyttää sellaisen suunitelman tyrmäämisestä, mitä ei ole olemassa!!!

Oaha tuollaiseen olemattomaan on vaihtoehtoa esittää.

Käyttäjän Juha-PetriJantunen kuva
Juha-Petri Jantunen

Ei työaikaa voi pidentää puolella tunnilla muutaman vuoden välein vanhojen devalvaatioiden korvikkeena. Palkkojen pitää joustaa alaspäin. Samalla laskevat myös palveluiden hinnat.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juuri näin. Ja palkkojen pitää joustaa sieltä, missä joustovaraa löytyy. Siivoojan palkasta joustaminen ei vaikuta siihen eikä tähän. Käytännössä palkkojen tulee joustaa siten, että yli 100 000 euron kokonais-vuosituloista leikataan rajan ylittävältä osalta 50 %. Jos se ei riitä, lasketaan alarajaa.

Mutta kyseessä tulee olla nimenomaana kokonais-vuositulot. Jos tämä ei onnistu vapaaehtoisesti sopimusteitse, se voidaan hoitaa verotuksella.

Vain näin saadaan Suomen talousongelmiin korjaus, jota nykytilanne vaatii.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Tuosta 100 tunnin työajan lisäämisestä näkyy olevan paljon väärinymmärrystäkin kansalaisten sekä myös eri instituutioiden johdossakin, liekö tarkoituksellista vai tahatonta. Tuohan tarkoittaa hallituksen yhteiskuntasopimuksessa sitä, että yrityksissä maksetaan enemmän työstä lomailun sijaan ilman että ostovoima heikkenee. Onhan se palkanalennuskin jos ajatellaan, että lomailustakin pitää saada palkkaa samalta ajalta, mistä on hyvinä aikoina sovittu. Yrityksille se parantaa hintakilpailukykyä, koska palkkakustannukset kohdistuvat enemmän työhön, ei lomailun rahoittamiseen. Väittämä, että miksi niiden pitäisi tehdä enemmän työtä kenellä töitä on, kun ei työtä muutenkaan riitä kaikille on juuri osoitus tuosta väärinymmärtämisestä. Yrityksethän toimivat nykyään aika ääriinsä viedyillä resursseilla työvoiman suhteen, kustannuskilpailukyvyn parannuttua useissa yrityksissä pystyttäisiin helpottamaan tuota työtaakkaa palkkaamalla lisää työvoimaa ja näin ollen parantamaan myös tuottavuutta. Ajattelemalla, että sekin raha menisi vain johtajien bonuksiin, tuota negatiivista kierrettä vain lisätään ja lopulta ihmetellään kun yritykset muuttavat sellaisiin maihin, joissa koko henkilöstö sitoutuu yhteisen edun kehittämiseen ilman vastakkainasetteluja. Kyllä noista saavutetuista eduistakin pitää pystyä tinkimään vaikka omien lapsien tulevaisuutta ajatellen, eikä kynsin hampain pitää kiinni niistä omaa etua ajaen.

Oma käsitykseni tuosta euron kurssista on, että se on melkein koko olemassaolonsa ajan ollut liian korkea muiden kuin Saksan taloutta ajatellen. Sen takia euroalueella heikommat valtiot ovatkin luisuneet kriisin partaalle eikä vahvempien maiden talouskaan ole pystynyt juuri kasvamaan siitä johtuen. Nyt kurssi on onneksi laskenut, mutta Suomi tarvitsisi vieläkin reippaampaa laskua vientiänsä vauhdittaakseen. Meillä kun vienti euroalueen ulkopuolelle on tärkeämpää kuin useilla Keski-Euroopan mailla ja teollisuus on luonteeltaan enemmän perusteollisuutta kuin korkean brändin omaavaa. Tuohon kirjoittajan 2. vastaukseen viitaten on välillä parempikin, että ostovoima tuontitavaroihin heikkenee, koska se ohjaa kulutusta samanlaisiin kotimaisiin tavaroihin jos niitä vain on markkinoilta saatavissa.

Lopuksi täytyy todeta, että toivottavasti nuo ammattiyhdistysliikkeet ymmärtävät myös, että nyt on aika tinkiä noista saavutetuista eduista ja pistää yhteiset edut pienen väestönosan etujen edelle.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Onko tuo 100h/vuosi paljon tai vähän on suhteellista. Omalla alallani vuosittainen 200 tunnin ylityökatto tulee täyteen helposti jo touko/kesäkuussa. Eivät kaikki toki niin paljoa tee mutta osa tekisi enemmänkin.

Jos ajatellaan että itse kunkin palkasta noin 20% menee kunnallisveroihin niin näkisin sieltä on mistä ottaa. Se tarkoittaa käytännössä kuntien tehtävien karsimista ja kuntien yhdistämisiä. Jälkimmäisiä rankalla kädellä.
Ei kaikkea kannata ensiksi leikata siitä käteen jäävästä osuudesta kun muitakin mahdollisuuksia on.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Olet siis valmis leikkaamana kunnan työntekijöiden käteen jäävästä osuudesta, et omastasi. Kuinka yllättävää.

Koko työajanpidentämissekoilu näkyykin parhaiten juuri esittämässäsi:

Sen sijaan, että lyhennettäisiin työaikoja, mikä pakottaisi tuotantotason säilyttämiseksi palkkaamaan työttömiä, halutaani pidentää työaikoja, pitäen palkkataso, ja mieluummin maksaa työttömille työttömyyskorvauksia yhä kasvavassa määrin.

Lopptulos on, että

a) niiden "käteen jäävä" ostovoima pienenee kasvaneien työttömyyskulujen verran

ja

b) kansantalouden kokonaiskysyntä pienenee, koska rahaton työtön ei suuriakaan kuluttele, oli sitten entinen "yksityinen" tai entinen "julkinen".

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

#38

Jos/kun Suomessa kuntasektorilla työskentelee puolisen miljoonaa verovaroilla elätettävää kansalaista niin olen täysin valmis siihen että sakset käy siellä. En sääli yhtään.

Ihan turha nostaa ylös vanhus- ja koulutus- ja terveydenhoitokortteja kun niitä leikkauksia voidaan toteuttaa fiksumminkin. Valitettavasti se vain yleensä käy niin että kunnanesikuntien gebardihatut pitävät mieluummin kiinni omista eduistaan ja leikkaavat ensiksi muilta.

Oma entinen pikkukuntani liitettiin isompaan jo 60-luvulla ja siten entisestä kuolevasta, valtiontuilla elävästä syrjälästä tuli muutto- ja työpaikkavoittoinen alue jossa palvelut paranivat huomattavasti.
Vaihtoehtona olisi ollut jatkaa valtionavustuksilla elävänä näivettyvänä syrjäkylänä josta joka tapauksessa käytäisiin töissä muualla ja väki pakenisi palvelujen huonontuessa pois.

Ei se oman kunnan kuntalaisidentiteetti siitä mihinkään kadonnut eikä tästä mitään kivierämaata tullutkaan kuten välillä kuulee peloteltavan.

Pekka Heliste

Tuossa näkyy tehdyt tunnit per työllinen OECD maissa. Saksa ja Hollanti tulevat toimeen käytännössä 6-tuntisella työpäivällä

https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS

Ja tuosta näkyy tuottavuuden kehitys suhteessa tehtyihin työtunteihin per vuosi.Lopputulema on, että mitä enemmän tunteja per työllinen , sitä matalampi on tuottavuus

http://www.economist.com/blogs/freeexchange/2013/0...

Jani Ketola

Suosittelen Ville tutustumaan (toki muidenkin) Jorma Jaakkolan blogiin. Saatat oppia jotain uutta.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Tästä kiristyskirjoituksesta voisi sanoa samaan tapaan, kuin eräs suomalainen valtiomies pohjoismaiden neuvoston kokouksessa: "Vittu mitä paskaa".

Nykyisten työmarkkinoiden lähes nollasopimusten aikana pitäisi vielä laskea työnsä arvoa sadalla tunnilla vuodessa yritysvoittojen varmistamiseksi ja ostovoiman heikentämiseksi? On nimittäin niin, että jos tuotteen myynti kotimarkkinoilla vähenee, sen hinta nousee (kuten Kreikassa nyt). Jos lisäksi vielä huomioidaan työssäolevien kasvavan työajan työttömiä entisestään syrjäyttävä vaikutus. Työaikojen pidentäminen on välitavoite työttömyysetujen heikentämisen tiellä.

Suomesta ollaan Miljonääri-Jussin hallituksen toimesta tekemässä tosijyrkkää luokkayhteiskuntaa, ja nopeasti. Kenellä vähiten on, siltä suhteellisesti leikataan eniten. Köyhiä ja vähävaraisia on paljon, joten sieltä saadaan. Varakkaita ja hyvätuloisia kannustetaan vapaaehtoisin toimin hyväntekeväisyyteen, nykyhallitus kusee hymyssäsuin köyhän ymmärtämättömän ihmettelevään silmään.

Kilpailuyhteiskunnan juuret Suomessa ovat jo 1980-luvulla, jolloin yksityistäminen ja liikelaitostuminen alkoivat. Dynaamisten vaikutusten ohella olemme kokeneet runsaasti lamaa ja taantumia. Eliitti tarvitsee paljon epävarmuutta toimintansa mahdollisimman vapaan toimintaedelletysten turvaamiseksi. Onko kiristystä jos ehdotetaan: Sata tuntia lisää, tai nujerramme valtiota ja yhteiskuntaa entisestään leikkauksilla ja veronkorotuksilla?

Käyttäjän JaniMiettinen11 kuva
Jani Miettinen

Valkosen ihmettely näyttää perustuvan siihen oletukseen, että sata tuntia lisää työaikaa tuottaisi automaattisesti sata tuntia lisää työntekoa, eikä hän näytä ymmärtävän, miksi joku vastustaisi tällaista näin hyvää asiaa.

Tämä keskeinen kohta tässä "yhteiskuntasopimuksessa" (ärgh, ottakaa selvää, mitä se sana tarkoittaa, Sipilän ehdotus ei ole yhteiskuntasopimus) on aivan täysin perustelematta.

Olisi hyvä tajuta, että sata tuntia lisää työaikaa tarkoittaa vain sataa tuntia lisää työaikaa. Ihmiset eivät ole myllyjä, joiden aikaansaannos on suoraan riippuvainen käyttöajasta.

Ihmiset voivat mm. väsyä, heitä voi alkaa keljuttaa, ja pidempi työaika lisää niiden kuormitusta, jotka ovat töissä jo nyt; työn uuvuttavuutta pidetään ongelmana jo valmiiksi, ennen sadan tunnin lisäystä.

Lyhyesti: sadan tunnin lisän hyödyistä ei ole olemassa muuta kuin kauniit haavekuvat. Sen onnistumismahdollisuus on heikko, ja pahimmillaan se vain tuottaa lisää työttömiä.

Talouden ongelma on ostovoiman hiipuminen. Lisätkää siis koko kansan ostovoimaa. Aloittakaa vaikka perustulosta. Siinä on yksi vaihtoehto tälle "yhteiskuntasopimukselle", ja jos siitä ei ole vielä kuullut, niin kipin kapin lukemaan. Google auttaa varmasti.

Pitäisi nimittäin olla selvää, että jos ihmiset tekevät enemmän, mutta palkan pysyessä samana he ostavat saman verran, työmäärän lisääminen ei tule kohentamaan taloutta.

Michael Perukangas

New Economics-julkaisun blogi mainitsi kymmenen seikkaa, jotka puhuvat työajan lyhentämisen puolesta:

1. Pienempi hiilijalanjälki. Ok, en kyllä tiedä, miten lyhyempi työpäivä vähentäisi työmatkoista kuluvaa saastutusta, ja lisääntynyt vapaa-aika lisäisi kulutuskysyntääkin. Ellei sitten palkkoja pienennetä, jolloin varmastikin kulutetaan vähemmän. Tässä viitattiin vain siihen yhteyteen, jossa lyhintä työpäivää tekevillä mailla on pienin ekologinen jalanjälki, ja tämä yhteys saattaa olla täysin sattumanvarainen tai ainakin johtua jostakin kolmannesta tekijästä.
2. Vahvempi talous. Artikkelin mukaan lyhyempi työpäivä saattaisi irtikytkeä yhteiskuntamme jatkuvan kasvun pakosta, jota vielä tarvittaessa voidaan ruokkia velkaelvytyksellä. Tätä kierrettähän nimitetään mainstream-poliittisessa keskustelussa syömävelan ottamiseksi; toisaalta useimmat velkaantumiskriitikot pitävät degrowthia vastuuttomana strategiana.
3. Paremmat työntekijät. Lyhyemmällä työpäivällä saadaan paremmin jaksavaa työvoimaa, jolla on enemmän aikaa "uusintaa työvoimansa", jos marxilaisen termin käyttäminen tässä on sallittu.
4. Matalampi työttömyys. Tämähän ei ole mikään yllätys. Työpäivän lyhentäminen mahdollistaisi ylijäämäksi jääneen työn jakamisen niille, jotka tarvitsevat osa-aikatyötä - kuten opiskelijat tai osatyökykyiset.
5. Lisääntynyt inhimillinen hyvinvointi. Kts. kohta 3.
6. Lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Miesten työpäivä on kuulemma keskimäärin naisia pidempi, ja tämä pätee erityisesti kouluikäisten lasten vanhempiin. Lisäksi edelleenkin naiset tekevät miehiä enemmän palkatonta työtä, oli sitten kotona tai vapaaehtoistyötä. Lisääntynyt vapaa-aika avaisi miehille uusia mahdollisuuksia hoitaa lapsiaan tai vanhuksiaan.
7. Enemmän aikaa lasten kanssa. Työpäivän lyhentäminen ei kuitenkaan vähennä yksioikoisesti päivähoitokustannuksia, kuten artikkelissa väitettiin, sillä työmatkan kanssa yhtälön tuloksena edelleenkin usein olisi kokopäivähoito. Kuitenkin arki-illat ovat hyvin lyhyitä, etenkin lapsille. Jos kotiin päivähoidosta tullaan viideltä ja iltatoimet alkavat seitsemältä, ei aikaa ja voimia jää harrastuksille tai edes vanhemman ja lapsen keskinäiselle seurustelulle.
8. Lisää aikaa myös naapureille ja ystäville. Sosiaaliset siteet vahvistuisivat, myös yhteisöllisyys lisääntyisi.
9. Säästäisi voimia eläkepäiviä varten. Työpäivän lyhentäminen esimerkiksi vähän ennen eläkkeelle siirtymistä mahdollistaisi pehmeän laskun eläkepäiville, eikä voimiaan tarvitsisi kuluttaa loppuun niin että vanhuudesta ei jaksaisi enää nauttia. Tosin, paras työntekijähän yhteiskunnalle on sellainen, joka nääntyy sorvin ääreen niin että eläkkeenmaksulta säästytään, vaikka toki eläkeläisten resurssit ovatkin pahasti alikäytetyt. Eläkeläiset eivät ole ainoastaan varalastenhoitajia, vaan heillä on monenlaista jo katoamassaolevaa osaamista, jonka he voisivat siirtää jälkipolville, oli tämä sitten tarinoita kertomalla, opettamalla erilaisia taitoja kuten vaikka ruisleivän tai kaarnalaivan tekemistä.
10. Vahvempi demokratia. Ihmisillä olisi nykyistä enemmän aikaa osallistua yhteisten asioiden hoitoon. Nythän esimerkiksi kunnallispolitiikka - josta ei saa palkkaa - sopii parhaiten eläkeläisille, ja ymmärrän hyvin, miksi perheellinen ei halua käyttää arki-iltojaan lautakuntiin ja valtuustoihin ja viikonloppujaan strategiaseminaareihin ja valtuustoryhmän kokouksiin.

http://furttis.blogspot.fi/2015/05/argumentteja-ty...

Käyttäjän AkseliErkkil kuva
Akseli Erkkilä

Totta kai yhteiskuntasopimuksen vastustajilla on vaihtoehto. Vaihtoehto on, että yhteiskuntasopimusta ei tehdä. Ja se todellakin näyttäisi paremmalta vaihtoehdolta.

Sipilän, Soini ja Stubb perustelevat yhteiskuntasopimusta työllisyydellä. Kerrohan, blogisti, millä ihmeen kaavalla työllisyys paranee pidentämällä työaikaa ilman palkankorotuksia? Minun järkeni mukaan tällöin kannattaa ennemmin irtisanoa kuin palkata lisää.

Yritykset palkkaavat, mikäli ne eivät tarjonnallaan pysty tyydyttämään kysyntää. Kysyntä on alamaissa, ja silloin työajan pidennys on käytännössä kannustin irtisanomiseen. Väitätkö, että julkinen sektori tasapainottuu työttömyyden kasvulla? Se on erikoinen näkemys. Kannattaa muistaa, että hallitus suunnittelee myös mittavia leikkauksia, jotka leikkaavat ostovoimaa ja sitä kautta kysyntää entisestään.

Paljastavinta tässä suunnitelmassa on juurikin esittelemäsi "porkkana" - verohelpotukset. En keksi yhtäkään sivistynyttä länsimaata, jossa verohelpotuksin oltaisiin onnistuttu lisäämään valtion verotuloja kestävästi. Sitä paitsi, nuo verohelpotuksethan hyödyttävät nimenomaan niitä, jotka vetävät tässä työajan pidennyksessä pitkän tikun - niitä, jotka saavat pitää sen työnsä.

Muuten olen sitä mieltä, että eurosta on erottava.

Veli-Matti Hurskainen

Ensin kirjoittaja väittää: "Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ehti jo ilmoittamaan, että se ei ole mukana sopimuksessa - ennen kuin koko sopimuksesta on edes ehdotusta olemassa! "

ja sitten:

"Yhteiskuntasopimuksesta on sanottu, että siinä on pelkästään ikäviä asioita palkansaajille. Tämä ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Sopimuksen syntyyn on nimittäin sidottu noin miljardin kevennykset ansiotuloverotukseen. Lisäksi jos sopimusta ei synny, verot kiristyvät noin puoli miljardia. Nettovaikutus on siis 1,5 miljardia kevyemmät verot."

Onko siitä sopimuksesta ehdotus olemassa vai ei?

Tosin tuo jälkimmäinen on kiristystä eikä mikään sopimus.

Käyttäjän AirZero kuva
Eetu Rantakangas

1) julkisen sektorin henkilöstömenot laskevat eli leikkaustarve pienenee ja velkaantuminen hidastuu

Miten ois http://airzero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190882-suo...

Tapoja laskea henkilöstömenoja tai nostaa julkisen sektorin tuottavuutta on ns. ihan vitusti. Se, että lisätään työaikaa ei lähtökohtaisesti edes lisää työn tuottavuutta - työ vain käy sen verran raskaammaksi että sitä tehdään hitaammin. Tässä esimerkkiä: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2009/0...

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Minusta hyvinvointiyhteiskunnasta tulisi kokonaan luopua, sillä se jos mikä kurjistaa työikäisiä kaikkein eniten. Vähemmän veroja liksasta, vähemmän työn sivukuluja yrityksille, sitä kautta parempaa tulosta ja vielä enemmän palkanmaksuvaraa.

Kaj Majanen

Yrityksille on jo annettu viimevuosina huomattavia verohelpotuksia, luvattuja työpaikkoja ei ole näkynyt. Voittoa tekevät yritykset irtisanovat työntekijöitään surutta kun haluavat lisää voittoa. Tässä tilanteessa en usko että pieni työajan lisääminen mitenkään helpottaa taloudellista tilannetta. Ainoa asia mikä tapahtuu kun irtisanomiset helpottuu on että yritykset jatkossakin irtisanovat juuri Suomessa koska halvempaa kuin muualla euroopassa. Minusta järkevä ratkaisu olisi sovittaa valtion menot nykyisten tulojan mukaan ja lopettaa turhat tulon siirrot esim maataloustuet, Kreikan tukeminen ja jne. Yksi selkeä asia mikä pitäisi tehdä on selvittää tarkasti mihin valtion verorahat menevät niin olisi helpompaa kohdistaa ne sinne missä eniten tarvitaan.

Timo Parras

Kreikan tilanteesta huomataan, ettei palkkojen alennus nosta taloutta kasvuun. Nyt Suomessa yritetään samaa ja lopputulos on sama. Vanhakantaisen taloustieteen, jota prof Puttonen edustaa, mukaan maan kilpailukyky on riippuvainen tuotantotekijöiden suhteellisesta hinnasta. Tällöin kilpailukykyä voidaan nostaa laskemalla tuotantotekijöiden hintaa eli esimerkiksi palkkoja. Vanhakantaisen taloustiede perustuu olettamukselle, että tuotantotekijöiden suhteellinen hinta olisi kilpailukyvyn mitta, nykyisessä tilanteessa erittäin tärkeä on tuotannon dynaamisuus. Nykyaikaisen käsityksen mukaan maan kilpailukyky on pääasiassa riippuvainen maan sosiaalisen, poliittisen ja oikeudellisen järjestelmän toimivuudesta (D Acemoglu MIT ja J Robinson Harvard University ). Kreikassa nämä eivät ole toimivia. Veroja ei makseta ja lahjonta rehottaa. Suomessa järjestelmän toimivuutta ja kasvua estää laajalti ymmärretty oikeusjärjestelmän toimimattomuus. Jos Facebook olisi tehty Suomessa, niin yrittäjä olisi vieläkin oikeudessa selvittämässä tekijänoikeutta ja yksityisyyden suojaa. Kreikassa voitaisiin ehkä päästä eteenpäin siirtymällä käteisen rahan käytöstä muovirahaan, jolloin veronkierto ja lahjonta vaikeutuvat ja samalla keskipitkällä aikavälillä mahdollisuus siirtyä omaan valuttaa yksinkertaistuu. Samalla rahan kiertonopeus kasvaa ja pankkien rahantarve pienenee ehkä noin puoleen. Suomessa pitää tehdä rajuja muutoksia

Palkanmaksu

Siirrytään kokonaispalkkaukseen, eli työnantaja maksaa palkan ja muut kulut pankkitileille josta yksikertaisella ohjelmalla ohjataan eläkemaksut, verot, kesälomakorvaukset oikeille saajille. Toimenpiteellä saadaan noin 800 Meuroa lisää verotuloja vuodessa.

Viranomaistoiminta
.Päätöksenteolle ja valituksen käsittelylle asetetaan 14 päivän – 3 kuukauden määräaika. Koskee myös oikeutta. Asioiden pitkittyminen johtuu pääasiassa huonosta valmistelusta ja monenkertaisesta kuulemisesta. Jämäkkä prosessin johtaminen estää asian ulkopuolisen aineiston läpikäymisen. Julkaisemme myöhemmin tarkemman esityksen.Valtion (kunnan) tulee korvata viranomaisen yritykselle ( ja yksityiselle) aiheuttaman vahinko, myös siinä tapauksessa, että virkamies ei ole tehnyt virkavirhettä. Tätä varten perustetaan korvauslautakunta.

Elinkeinopolitiikka.

Kaikki suorat yritystuet lopetetaan. Omistusta vastaan mahdollistetaan lainat. Yritystuet vääristävät kilpailua sekä aiheuttavat yritystoiminnan vinoutumista. Yritys voi tukien johdosta suunnata toimintansa vähemmän tuottavaan toimintaan. Kuntia kielletään tukemasta yrityksiä. Tuet eivät vaikuta yritysten toimintaa vaan yrityksen sijoittuvat sinne missä niiden kannattaa toimia. Samalla voidaan lopettaa kuntien niin sanotut yritystoimistot ja siirtää tiedottaminen yleisen toiminnan yhteyteen.

Eläkeuudistus

Määritetään eläkekatto esimerkiksi tällä hetkellä 3000 euroa kuukaudessa, siten että myöskään ylimenevästä summasta ei tarvitse maksaa eläkemaksua. Tällöin suurituloisten eli noin yli 5000 euroa kuukaudessa ansaitsevien mahdollisuus itse sijoittaa kasvaa.
Olemassa olevat eläkkeet sopeutetaan kustannusneutraalisti eläkekattoon.

Perintövero

Perintöverosta luovutaan ja siirrytään voittoveroon. Koskee myös perityn asunnon myyntiä. Kannustaa yksityisiä investoimaan ja estää tarpeettomat yritysmyynnit. Esimerkiksi peritty asunto kannattaa pitää sijoituksena, kuten myös maatilat. Huomaa perityn omaisuuden hankintahinta 0.

Myyntivoitto

Asunnon myynnin varainsiirtovero poistetaan ja korvataan aikaan sidotulla todellisella myyntivoiton verolla.

Nollabudjetti.

Tehdään joka viides vuosi nollabudjetti. Eli poistettaan tarpeettomat toiminnat.

Tuet

Kaikki tuet (seurat, yhdistykset jne), joiden yksittäinen määrä on alle 1Meuroa, lopetetaan. Koskee sekä kuntia että valiota. Kustannukset ovat suurempia kuin hyöty.

Sote

Valtio hoitaa ja kunnille määrätään esimerkiksi 10 % verokatto.

Lisää löytyy hallitusohjelma2015.esy.es/Hallitusohjelma

Kari Happonen

Haluaisin ensiksi kysyä, "yhteiskunta" sopimus, mikä se on,ilman koko yhteiskunnan siihen osanottoa. Missä on esim. maanviljeliät, eläkeläiset,opiskeliat jms, myös työnantajan puolelta virkamiehet ja ammattikunnat. Ei se mene niin,että palkansaajat kurjistavat työehtosopimustaan valtiovallan kanssa. (josta käytetään nimeä "YHTEISKUNTA" SOPIMUS).? Ei se sellainen ole "yhteiskunta" sopimus. Meillä on aina tähänkin asti työnantaja- ja työntekiä liitot tehneet työehtosopimuksen jokaiselle ammatti alalle ja toivon sen jatkuvan edelleen. V Valkonen tiesitkö, että kyllä paikallista sopimista on voinut jo vuosia sopia TA:n kanssa, mutta on toimittava määrätyllä säännöillä. Ihmettelem miten vähän sitä on TA:t tähän mennessä käyttäneet. (Siinä on määrätyt säännöt...EI sanelu poliitiikkaa). Puhutaan jotta isotuloiset lahjoittaisivat pienen summan palkastaan ? Miten monesti vuodessa ? Miksei sitä muuteta veron "pidätykseksi" ja se jäisi myös voimaan. Tulee mieleen jottei vaan palkan saajia taas kuseteteta tässäkin asiassa.? Selvittäisikö arvoisa Ville Valkonen minulle miten "väärässä" mielipiteeni olisi ? Terv. emirittus LTM.

Jon Pohjois

Minusta kuvitteellisen "oman kansan" edun ajamisesta suhteessa kuvitteellisiin "muihin kansoihin" tulisi kokonaan luopua, koska esim. hintakilpailukyvyn parantaminen johtaa vain ketjureaktioon - epäterveeseen kilpailuun työehtojen huonontamisella, jossa ainoat voittajat ovat lopulta ylikansallisten suuryhtiöiden omistajat. Kun hintakilpailun tiellä kuljetaan, lopulta päädytään takaisin 1800-luvun 12 tuntisiin työpäiviin surkeissa työoloissa. Onkin ajoissa siirryttävä ajattelemaan internationaalin työväenluokan etua suhteessa ihmiskunnan turhakkeeseen, kapitalistiluokkaan. Jaottelu työläisen ja kapitalistin välillä on oikea todellisuudesta kumpuava konkreettinen jaottelu, tulonjaosta kumpuava, toisin kuin ihmisten jaottelu eri "kansallisuuksiin", jotka ovat keksittyjä, teennäisiä. Ei siis pidä antaa senttiäkään periksi ylikansallisille yhtiöille "Suomen" talousalueen näennäisen, väliaikaisen, talousedun nimissä.

Pasi Harjamäki

Minä olen vain tällainen yksinkertainen duunari, enkä siis voi ymmärtää, miksi työajan pidennys ei heikennä kotimaista ostovoimaa.
Jos työaikaa pidennetään tuo 100 tuntia, se tarkoittaa käytännössä "pekkaspäivistä" luopumista. Se taas tarkoittaisi esim. omalla työpaikallani yhdelle työntekijälle fuduja. Koko Suomessa näitä samasta syystä potkut saaneita olisi todella paljon. Eikö tämä leikkaisi kotimaista kysyntää ja rasittaisi valtion kassaa?
Ville Valkonen osaa varmaan kertoa miksi olen väärässä?

Kai Schleutker

Luin läpi koko keskustelun. Aika vähän oli kellään mitään vaihtoehtoja.

Kaiken vastustamisessa (maailman muutosten, herrojen, narrien, EU:n, Venäjän, Ruotsin, pakolaisten, naapurin menestyksen, vesiskoottereiden ja ylipäätänsä minkäänlaisen uudistyumisen) alamme olla näköjään maailman huippua.

Kyllä tällä asenteella voi rinta rottingilla mennä maailmalle ja opastaa muita.

Käyttäjän SakariLahti kuva
Sakari Lahti

Lisätään valtion tuloja tukkimalla verosuunnittelureiät niin firmoilta kuin yksityisihmisiltäkin ja kiristetään pääomien ja suurituloisten verotusta. Siinä nyt pari vaihtoehtoa heti tähän ns. "kestävyysvajeen" hoitamiseen.

Toimituksen poiminnat