*

Ville Valkonen Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja. Talous-, elikeino- ja työllisyyspolitiikan ammattilainen. Turkulainen kaupunginvaltuutettu ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja.

Kolme syytä, miksi laitavasemmisto on väärässä

  • Myös palkanmuodostusajattelu on vasemmistossa virheellistä.
    Myös palkanmuodostusajattelu on vasemmistossa virheellistä.

Vasemmistoliitolle on valittu uusi puheenjohtaja. On taas hyvä hetki muistuttaa perusasioista: Laitavasemmisto on väärässä. Alla kolme syytä.

 

Harha 1: Työajan lyhentäminen vähentäisi työttömyyttä

Välillä laitavasemmalta ehdotellaan yleisen työajan lyhentämistä kuuteen tuntiin. Tämä kuulemma vähentäisi työttömyyttä, kun jäljelle jäävää työtä jaettaisiin tasaisemmin. Tämä idea ei kestä edes alkeellista tarkastelua. Samalla ajattelulla miesten työttömyys olisi tuplaantunut, kun naiset tulivat aikanaan työmarkkinoille. Työllisyys ei ole nollasummapeliä. Mitä enemmän työtä tehdään, sen enemmän syntyy vaurautta ja lisää työmahdollisuuksia. Vauraus on hyvinvoinnin perusta.

Laitavasemmiston opeilla voisimme saman tien lyhentää päivittäisen työajan yhteen tuntiin ja poistaa koko työttömyyden! Utopia on kätemme ulottuvilla...

 

Harha 2: Velkaa voi ottaa loputtomasti

Vasemmisto kautta maailman toistelee vanhaa suhdannepoliittista hokemaa: velalla voidaan aina elvyttää talous pois taantumasta. Voodootaloutta kerrakseen. Velkaelvytys saattaa olla viisasta politiikkaa, jos kolme ehtoa täyttyvät:

1) Ongelma on tilapäinen eli suhdanteellinen.

2) Elvytykseen on varaa eli julkinen talous on rakenteellisessa tasapainossa ja kertynyttä velkaa on vähän.

3) Edessä on kasvunäkymä, joka mahdollistaa velan nopean vähentämisen ennen seuraavaa taantumaa.

Näistä mikään ei tällä hetkellä toteudu Suomessa. Ensinnäkin, taloutemme ongelmat ovat rakenteellisia (tämän osoittaa verrokkimaiden kasvu ja kansainväliset vertailut). Toiseksi, velkaantumisen tahti on ollut hurja ja velka ylittää eurokriteerit. Kolmanneksi, kasvunäkymä on pitkälle tulevaisuuteen vaisu (muun muassa työvoiman supistumisen takia).

Tahtoisin myös nähdä sen päivän, kun laitavasemmisto ehdottaa julkisten menojen kasvun hillintää velan vähentämiseksi… Taitaa Suomi taas voittaa Euroviisut ennen tätä.

 

Harha 3: Yritysten hintakilpailukyvyllä ei ole väliä

Vastikään laitavasemmiston uusin äänitorvi Li Andersson on väittänyt, että huomion kiinnittäminen yritysten hintakilpailukykyyn on "vanhanaikaista". Eikä ole. Maailmanmarkkinoilla pärjäävät tuotteet, joilla on paras hinta-laatusuhde. Laatua voi parantaa vain tiettyyn rajaan asti. Sitähän yritykset tekevät joka päivä! Jos hinta-laatusuhde on huonompi kuin esimerkiksi saksalaisella yrityksellä, suomalainen yritys ei pärjää - eikä työllistä. Tietenkin tulee panostaa myös osaamiseen ja tutkimukseen, mutta niin Suomi tekeekin - pelkästään julkinen sektori yli 13 miljardilla joka vuosi. Mistään ei löydä vakavasti otettavaa ekonomistia, joka kieltäisi yksikkötyökustannusten alentamisen myönteiset työllisyysvaikutukset.

Laitavasemmalla varmaan kirjoitellaan lakia, jossa määrätään kaikki yritykset innovatiivisiksi ja tuotteet laadukkaiksi?

Vasemmistoliiton kanssa voi olla samaa mieltä joistain asioista, kuten esimerkiksi kestävästä kehityksestä ja ihmisoikeuksien edistämisestä. Talouden perusteista laitavasemmisto on kuitenkin väärässä.

Li Anderssonin ajama politiikka kurjistaisi Suomea. Suomi on hieno maa ja meillä on mahdollisuudet loistavaan tulevaisuuteen - mutta laitavasemmiston opeilla ei päästä sinne päinkään.

-Ville Valkonen

P.s Keskustaoikeistolaisen vaihtoehdon (viime vuodelta) voit katsoa esimerkiksi täältä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Pitkälti samaa mieltä, mutta tuota kohtaa kaksi voisi tarkastella muutenkin. Investoinneilla voi nimittäin parantaa kansantaloudessa toimivien tuottavuutta ja sitä kautta lisätä kilpailukykyä. Samoin niillä voi lisätä julkisen sektorin tuottavuutta ja sitä kautta vähentää tulevaa verorasitusta joka osaltaan myös syö kilpailukykyä. Tällä hetkellä talouden ylikuumenemisesta ei taida olla juurikaan vaaraa joten julkiset investoinnit - joita muuten EU, OECD sekä IMF suosittelevat - voisivat olla hyvinkin kasvatettavissa.

Koulutusta ja tutkimusta, nopeampaa infraa, tietopalveluja, protopajoja työttömille... Olisihan noita mitä kokeilla.

Julkisten investointien vastapainoksi syömävelkaantuminen pitäisi lopettaa. Myös sosiaalietuuksien pitäisi joustaa alaspäin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Investoinneilla voi nimittäin parantaa kansantaloudessa toimivien tuottavuutta ja sitä kautta lisätä kilpailukykyä".

Periaatteessa näin. Käytännössä asia on vaikeampi kahdesta syystä. Ensinnäkin, poliitikoilla ja etenkin vasemmistosellaisilla on vahva taipumus tulkita kaikki kulutus - siis se syömävelka - investoinneiksi. Syömävelkaa siis otetaan mielellään lisää nimittämällä sitä investoinniksi.

Toiseksi, vain sellaiset investoinnit jotka tuottvat enemmän kuin sijoitetut kustannukset + korot ja jotka todella parantavat tuottavuutta parantavat kansantaloutta. Poliitikoilla - ja tässä syyllisiä löytyy läpi koko kentän - on vahva taipumus esittää investoinneiksi kaikenlaisia rakkaita keppihevosia ja kannattamattomia rahanreikiä, kuten erilaisia siltarumpuhankkeita, kuvaputkitehtaita, Pisararatoja, Tallinnan tunneleita ja muita vastaavia. Niiden perusteluiksi sitten rustataan tarkoitushakuisia laskelmia, joissa kustannukset alimitoitetaan reilusti ja tuottopuolelle keksitään mitä fantastisimpia hyötyjä, joista todelliseen talouteen realisoituu murto-osa jos sitäkään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Toiseksi, vain sellaiset investoinnit jotka tuottvat enemmän kuin sijoitetut kustannukset + korot ja jotka todella parantavat tuottavuutta parantavat kansantaloutta"

Jep. Tämäkään ei vielä riitä sillä investoinnit lisäävät inflaatiota joka taas lähes mekaanisesti nostaa palkkoja ja sosiaalietuuksia. Eli nostaa kustannustasoa ja heikentää kilpailukykyä. Pelkkä nollakorko ei vielä tee investoinneista fiksuja.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Eiköhän meillä olla automatisoinnista melkein huippu maita ,mutta kun esimerkiksi Saksassa sarjat ovat huomattavasti suuremmat eli yksi kone jyskyttää viiko tolkulla samaa kamaa niintuleehan se halvemmaksi. Kun olin ostopäällikkönä ennen eläköitymistä niin aina kun ostin komponentteja , niin ensimmäinen kysymys oli mikä on vuosi kulutus. Eli isot tehtaat saa aina halvemmat hinnat ja Suomeen kun rahditkin on isommat niin me emme koskaan voi elintasossa päästä Saksan tasolle. Saksan yritykset ovat isompia kuin meidän monestakin syystä mutta otan kaksi heidän kotimarkkinat ovat ainakin 15 kertaa isommat ja he yleensä ostavat hanakasti omia tavaroita, toinen syy on että he ovat sijaintinsa vuoksi keskellä suuria markkinoita mikä pienentää rahtimaksuja sekä toimitusaikoja myyntityö on helpompaa kun asiakast ovat lähellä. Kielellisesti heillä on hyvä asema kun Englanti Ruotsi Hollanti ovat samaa anglosaksista kieliryhmää.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Kokoomuksen puoluejohtaja todennäköisesti vaihtuu tulevana viikonloppuna ja uudeksi kippariksi saadaan Petteri Orpo. Alexander Stubb ei onnistunut pitämään kokoomuksen nousukausilla hankkimia kannatuslukemia totutuilla tasoilla. Ehkä Stubb pitää vaihtaa enemmän Jyrki Kataista muistuttavaan "surusilmäiseen tai pikemminkin vilkkuvasilmäiseen" Petteri Orpoon?

Jos seuraa kokoomuksen hallituspestejä "kassakaapisopimuksen" jälkeisissä koalitioissa, sillä on aina ollut joko pääministeri- tai valtiovarainministeriön salkku hallussa näihin päiviin asti. Ainoastaan Ville Itälän vetämänä vuonna 2003 se jättäytyi oppositioon.

Jos vedämme yhteen, Kokoomus on ollut hallituksissa yhtäjaksoisesti vuodesta 1978, lukuunottamatta jaksoa 2003 - 2007. En uskaltaisi väittää, ettei kokoomus kaikista eniten hallituksessa olleena puolueena, olisi osa Suomen ongelmista. Oppositio tietysti on aina väärässä, se on heidän etuoikeutensa. Jopa periaatteessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"En uskaltaisi väittää, ettei kokoomus kaikista eniten hallituksessa olleena puolueena, olisi osa Suomen ongelmista."

Ongelmatonta tilannetta ei toki ole koskaan ja jos kansakunnan luonteeseen kuuluu ongelmien korostaminen, niin sitäkin selkeämmäksi tuo mainitsemani totuus muodostuu.

Monet pelottelevat, että tilanteen jatkuessa huonona elintasomme voisi pudota jopa 70-luvun tasolle. Voiko tällaisen lähtökohdan vallitessa katsoa, että silloin vuonna 1978 elimme auvoista aikaa ja nyt emme, koska voimme vajota yhtä alas?

Suomen talouden kulta-aika osui 80-luvulle, mikä tapahtui siis juurikin sen jälkeen, kun kokoomus oli vapautettu vuosikymmenien poliittisesta paitsiosta. 90-luvun laman jälkeen elettiin yhtäjaksoista nousukautta aina vuoteen 2009 asti ja suurin osa siitä oli EU-aikaa, suuri osa myös euroaikaa. Kasvuttoman talouden tilanteessa (ei toki lamassa) olemme eläneet sitten aina siitä vuodesta 2009 alkaen. Olisiko kokoomusta siitä syyttäminen siksi, että se vapautettiin paitsiosta vuonna 1978?

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Nyt täytyy muistaa se että Suomen kilpailukykyä ei ratkaista hallituksen toimin, kuten esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa vaan työehtosopimus neuvotteluissa ja kun meillä on rajaton lakko-oikeus mitä mainitsemistani maissa ei ole niin työnantaja on aina altavastaajana. Meillä vienti menee aina satamien kautta joten meidän vienti voidaan katkaista milloin hyvänsä ja mistä syystä hyvänsä näin ei ole laita Ruotsilla eikä Saksalla.

Käyttäjän lamiikkula kuva
Lauri Miikkulainen

Melko monta ajatusvirhettä on tuossa sinunkin kirjoituksessasi.

1. Työajan lyhennys vähentää työttömyyttä, mutta tiukoin reunaehdoin.
Naisten tulo työmarkkinoille olisi varmaankin lisännyt miesten työttömyyttä staattisilla työmarkkinoilla. Mutta naisten työmarkkina-asema helpottui samalla kun toisaalta työelämä muuttui (teknologian kehittyessä) ja toisaalta kotielämä muuttui (kodinkoneiden myötä kotityöt veivät vähemmän aikaa).

Jos tehokkuus ei muutu, työttömyys vähenee, kun työ jaetaan useammalle.
Järkevää tämä on, jos työntekijä parjää puolen viikon palkalla. Ei muulloin.
Ei jakaminen usemmalle lisää tuottavuutta, mutta en ole moista väitettä kyllä nähnytkään. Sen sijaan vaikkapa Sveitsissä on yleistä, ettei tehdä täysimittaista työviikkoa, koska vajaa palkka riittää hyvin, ja näin jää aikaa muuhun - ja työttömyys vähenee.
Toki luovassa tms. työssä työajan hahmottaminen on vaikeampaa, eikä logiikka siksi pelitä. Monesti päädytään vain tekemään koko päivän työt puolessa päivässä. Mutta siitä et esimerkissäsi puhunut.

2. En kiistä velkapointtiasi sinänsä, mutta aikamoisen olkiukon rakennat vasemmistosta.
Ei oikeastaan kukaan ole väittänyt, että velkaa voisi tai pitäisi ottaa loputtomasti, vaan että velkapelossa ja leikkaamisvimmassa päädytään toimimaan järjen vastaisesti. Leikkaaminen johtaa lopulta entistä suurempaan velkaantumiseen, sillä leikkauspolitiikka typistää viimeisetkin kasvun idut.
Kohdan loppu on koko tekstin helpoimmin allekirjoitettava osa: vasemmistolla on uskottavuusongelma siinä, että se aidosti tukisi politiikassa myös syklin toista puolta, eli vähentäisi velkaa kun siihen on mahdollisuus.

3. Hintakilpailukyky. Taas olkiukko.
Anderssonhan sanoi, että tapa, jolla h-kikyä lisätään on vanhanaikainen.
Kuuden minuutin pidennykset päivittäin, tai edes keskitettyinä päiviksi pitkin vuotta ovat todella outo tapa ajatella työmarkkinoita. Kuuden minuutin pidennyksellä on merkitystä vain mekaanisimmassa tehdastyössä, päivienkin vaikutus sulaa suurimmassa osassa korkeakoulutetuista aloista. Suomen kasvu tulee muualta.
Tämän myöntäminen ei tarkoita, ettei h-kikyllä vaikutusta.
Ja koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan. Andersson sanoi, että tämä leikkaus on huonoa toimintaa, ei väittänyt, että koulutus ja tutkimus olisivat nollissa.

Bonus: Vikaan menee tuo sarjis minimipalkoistakin.
Voi olla tilanne, jossa minimipalkat toimivat noin, mutta väitätkö tosiaan, että näin yleensä olisi?
Yleensä minimipalkat ovat erittäin maltillisia, estävät pahimmat ylilyönit työmarkkinoilla ja kanavoivat suuremman osan yrityksen tuotosta palkkojen kautta takaisin kiertoon ja kulutukseen.

PS. Hintakilpailukyvyllä on merkitystä. Siksi kannattaa seurata tarkasti Saksan tilannetta: siellä palkkoja nostetaan nyt useilla aloilla roimasti. Tämä voi päätyä vaikuttamaan Suomen kilpailukkyyn huomattavasti minuuttiviisarin tuijottelua enemmän.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Hintakilpailukyvyllä on merkitystä. Siksi kannattaa seurata tarkasti Saksan tilannetta: siellä palkkoja nostetaan nyt useilla aloilla roimasti. Tämä voi päätyä vaikuttamaan Suomen kilpailukkyyn huomattavasti minuuttiviisarin tuijottelua enemmän."

Suomelle syntyy etua vain jos Saksan palkat nousevat tuottavuutta enemmän. Saksassa tälläistä ei ole tapahtunut ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen. Suomessa taas käytännössä 2008 jälkeen jatkuvasti.

Käyttäjän lamiikkula kuva
Lauri Miikkulainen

Saksa tosiaan on painanut palkkoja alas jo parikymmentä vuotta. Viime aikoina on saatu merkkejä trendin kääntymisestä: minijobien jne. tie alkaa alkaa olla kuljettu loppuun.
Korotukset ovat alas painetun tilanteen oikaisua, eivät tuottavuudessa tapahtuneen hypyn ansiota. Voi toki olla, ettei palkkojen nousu näy hinnoissa tai yritysten toiminnassa kuin viiveellä.

Ei Saksan esimerkki tarkoita välitöntä helpotuksen huokausta Suomelle, mutta kyllä se helpottaa tilannetta. Hintakilpailukyky on aina suhteellista.
Ja mitä Suomeen noin muuten tulee, niin palkkakehitys on ollut "Sari Sairaanhoitajan" tuomaa piikkiä lukuun ottamatta hyvin maltillista viime vuodet.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Sosiaaliturvalla täydennetty työ on maan kannalta parempi vaihtoehto kuin ei työtä ollenkaan. Silloin tuotetaan edes osa omasta kulutuksesta ja kasvatetaan samalla taloutta joka luo muillekin työtilaisuuksia. Toki tämä edellyttää sosiaaliturvan remonttia jotta ne 'minijobit' ovat myös tekijälleen kannattavia.

Työkustannusten kehitystä pitää peilata tuottavuutta vasten. Vaikka korotuksia ei tehtäisi lainkaan, kilpailukyky heikkenee mikäli tuottavuus laskee - kuten Suomessa on tapahtunut 2008 jälkeen. Saksassa on myös syntynyt aika paljon pelivaraa 2000-luvun tuottavuuden kasvun aikaisen heikon pqlkkakehityksen vuoksi. Suomessa ainakin vuodesta 1995 lähtien vuoteen 2008 saakka palkat ovat seuranneet tuottavuuden kehitystä hyvin tarkasti.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #12

P.P:"Sosiaaliturvalla täydennetty työ on maan kannalta parempi vaihtoehto kuin ei työtä ollenkaan."

Miksi hitossa siitä työntekemisestä sitten ei voi maksaa palkkaa, jos sitä kerta pitää tehdä ja se on tarpeellista? Ei kait ole mitään järkeä tehdä jotain tuottamatonta työtä ja laittaa siitä lasku sitten veronmaksajille? Toki tiedän että näin tänä päivänä toimitaan, mutta itse ihmettelen sen järkevyyttä. Taitaa olla vaan niin, että joitakin työllisiä vtuttaa, kun joku näyttäisi tulevan toimeen sostuella ja itse joutuu pakertamaan.
Jos siis jostain "maan edusta" höpötetään, niin kenties pitäisi koittaa keksiä sellaista työtä joka vähentäisi esim. maamme velkataakkaa suoraan.

PS kun aina niistä sostukien suuruuksista jne. höpötät ja sitten laitat jotain merkillisiä tilastoja/graafeja/käyriä mistä itse en ainakaan mitään ymmärrä..niin tässä papereita siivotessani löysin melko tarkkaan parin vuoden takaisen kelan lappusen(25.6.2014) missä kerrottiin että tm-tuki oli maksettu minulle 20ltä päivältä, suuruudeltaan 32,66€/pv.
Nyt kun käyn katsomassa kelan sivuilta, niin tuon korvauksen suuruus on 32,68€. Tuo tuki on siis noussut kahden vuoden aikana kokonaista 2c/pv. Ihan noin esimerkin omaisesti edelleen tuon esiin vaikkapa itseäni koskevan ajoneuvoveron, joka taisi olla viime vuonna 60c/pv, nyt n. 75c/pv.
Näitä pakollisia menoja ja niiden korotuksia kun löytyy iso kasa muitakin, niin ei juuri kannata aina marista niistä sosetuuksien runsaudesta.

PS2 kun se vauraus luo sitä hyvinvointia kokkareiden ajattelun mukaan, niin eikö kannattaisi maksaa kaikille jotain ministeritason liksoja niin meillä olisi kaikilla hyvä olla.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Lauri Miikkulainen: - "Mutta naisten työmarkkina-asema helpottui samalla kun toisaalta työelämä muuttui (teknologian kehittyessä)"

Tuo on vähentämättä miesten työllisyyttä vain, jos tekniikan kehittyminen toikin lisää työtä. Näin voi hyvinkin olla, mutta laitavasemmisto taitaa kyllä ajatella asiasta pikemminkin päinvastoin, eli ei tämä nyt oikein toimi argumenttina Valkosen kirjoitusta vastaan.

- "ja toisaalta kotielämä muuttui (kodinkoneiden myötä kotityöt veivät vähemmän aikaa)."

Tämä taas ei liity (palkka)työmarkkinoihin mitenkään. On työmarkkinoiden kannalta aivan sama, ovatko naiset (tai mikä tahansa muukaan ihmisryhmä) kotona pesemässä pyykkiä vai katsomassa televisiota. Jos työmarkkinoille tuleva merkittävän kokoinen uusi joukko vaikuttaa työmarkkinoilla jo olevien työllisyyteen, niin tämä vaikutus ei muutu siitä, mistä syystä tuo uusi joukko työmarkkinoille tulee.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

En kyllä löytänyt mitään järkeä HerraMiikkulaisen jorinoista,

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Vasemmistoliiton epäloogista talouspolitiikkaa olisi voinut jäsentää ihan järjellisillä ja aikuismaisillakin vasta-argumenteilla.

Huutomerkkien ja tirsk-huudahdusten käyttäminen saa kuitenkin sinut itsesi näyttämään idiootilta, mikä tosin saattaa olla aivan todenmukainen ensivaikutelma.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

On tietysti aina vaikea kysymys, kuinka paljon (jos ollenkaan) huumoria asia-artikkeliin voi sisällyttää. Tirsk-huudahdukset olisi ehkä voinut jättää pois, mutta eivät ne ainakaan minua häirinneetkään. Hyvä tietysti tietää, että joitakuita ne häiritsevät.

Järjellisiä ja aikuismaisia (mitä se nyt tarkoittaakaan) argumentteja tässä artikkelissa oli runsaasti. Kommenttisi ensimmäisestä virkkeestä saa kuvan, että sinulla olisi vielä muitakin asia-argumentteja vasemmistoliiton talouspolitiikkaa vastaan. Jos näin on, niin kerro ne ihmeessä.

Käyttäjän vasenkoukku kuva
Pasi Laakso

Li Anderssonin linja kurjistaisi Suomea? Ja mitähän nykyinen hallitus sitten tekee? Tuo kurjistamistaminen varmasti riippuu näkökannasta. Rahasuomi voisi kurjistaa, mutta humaanisuomi kehittyä. Otan humaanin ennen uusliberalistista kansan jakamista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mikä on 'humaanisuomi' ilman 'rahasuomea'? Ei ainakaan sosiaalietuuksia tai hyvinvointipalveluita. Ehkä se on yksilönvapauksia kuten homoseksuaalien tasa-arvoa, mutta niitähän tämä hallitus on vienyt reippaasti eteenpäin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Puuttu vielä julistus, Venetzuelantie on myös meidän tiemme!

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Itse ihmettelin sitä, että kun vaalien jälkeen vasemmistoliitossa alkoi yt:t ja porukkaa pistettiin pihalle, niin miksi ei vasemmistoliitto työnantajana lähtenyt 6 tunnin työpäivään ja siten olisi pelastanut irtisanottavien työpaikkaa?

Käyttäjän steffers kuva
Tatu Ahponen

"Laitavasemmiston opeilla voisimme saman tien lyhentää päivittäisen työajan yhteen tuntiin ja poistaa koko työttömyyden! Utopia on kätemme ulottuvilla! *tirsk"

Tämä on vähän niinkuin sanoisi että koska kokoomus haluaa laskea tuloveroa, Kokoomuksen opeilla ollaan kohta tuloveroa laskemassa nollaan prosenttiin.

Historiallisesti työajan suunta on ollut se, että se on lyhentynyt. Rajoittamasta työajasta ja 10-12 tunnin päivistä mentiin 8 tunnin päivään ja sitten nykyiseen 7,5 tunnin päivään. Teknologian vähentäessä yhteiskunnan pyörittämiseen vaadittavaa työn määrää se, että työaika lyhenee jatkossakin, pitäisi olla looginen, ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävä suunta. On eri kysymys, onko oikea lyhennysmuoto juuri päivittäisen työajan laskeminen kuuteen tuntiin ja miten se vaikuttaa palkkoihin, mutta sepä joka tapauksessa tuleekin Suomessa olemaan lopulta myös merkittävien neuvottelujen kohteena

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Todellinen syy siihen, miksi oikeisto haluaa pidentää työaikaa ja karsia vapaapäiviä on se, että ihmisillä on tapana kuluttaa enemmän rahaa vapaa-aikanaan esimerkiksi matkusteluun. Tällöin työntekijöiden vuotuiset nettopalkkavaatimukset kasvavat ja kun työaika lyhentyy, työn tuntihinta lisääntyy siitäkin.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ainakin "harhan" no 1 voi perustella aivan päin vastoin kuin kokoomuslainen sen tuossa torppaa. Emme enää elä reaalitalouden maailmassa, vaan rahavirtoja ohjailee finanssitalous ja sen pelurit. Automatisaatio muuttaa merkittävästi työn käsitettä niin, että työtä toki olisi tehtäväksi, mutta sellainen työ, mistä maksetaan kohtuullista palkkaa, vähenee radikaalisti ja on vähentynyt jo, eikä perinteiseen täystyöllisyyteen (siis palkkatöitä) ole enää paluuta. Siksi ainoa tolkun tie on tulonjaon vahvistaminen ja laajentaminen – se, ettei työ ole enää kiinni siinä, mikä tuottaa rahaa, vaan palataan todellisuuteen tarkastelemaan aikaansaannoksia. Muistutan tasaisin väliajoin siitä, että emme elä reaalitaloudessa.

Kokoomuslaisen talousliberalistin on toki vaikea nähdä eroa aikaansaannoksen ja rahan välillä. Se ero on kuitenkin valtava ja kasvaa megalomaaniseksi vähitellen, kunnes finanssitalouden kupla puhkeaa. Silloin talousliberalistikin itkee ja palaa reaalitalouteen, kun se höttöinen pohja, jolla on tepasteltu, on kokonaan kadonnut alta.

Toisen "harhan" olemassaolo taitaa olla pelkkää kokoomuslaista harhaa. Emme elä reaalitaloudessa.

Kolmas "harha": viittaan ensimmäiseen: kokoomuslainen ei osaa kertakaikkiaan nähdä eroa todellisen (=aikaansaannos) ja harhan (=raha) välillä. Me emme elä reaalitaloudessa, kiitos talousliberalismin.

Taloususkonnon perusteista kokoomuslainen on kertakaikkisen oikeassa, reaalitaloudesta ja todellisuudesta hän ei tajua hönkäsen pöläystä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kun useasti Saksa mainitaan teollisen tuotannon tehokkuudesta niin yksi esimerkki työajan lyhennyksestä Saksasta. Porschen tehtaalla työaikaa lyhennettiin 35-viikkotunnista 34-viikkotuntiin palkkoja alentamatta ja mitä tapahtui, tuottavuus nousi 10%. Työn tuottavuus tuntuu olevan käsiteenä vieras tälle hallitukselle, työn määrä ei ole ratkaisevaa vaan se mitä sillä työn määrällä saadaan aikaiseksi. Jokainen joka työelämässä on tehnyt ylitöitä tietää, että työpäivän pidentyessä työteho, siis tuottavuus, heikkenee.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toivottavasti firmat älyävät kokeilla myös linjasta poikkeavia ratkaisuja joilla on paikoin saatu hyvä tuloksia. Työajan lyhentämistä on kokeiltu eri puolilla maailmaa ja raportoituja onnistumisia ei taida ollut tullut kuin muutama. Mutta silloin kun se toimii, se toimii ja kaikki voittavat. Paljon on kiinni myös siitä miten duunarit sitoutuvat tuohon hommaan. Jokainen tietää myös että urakkaliksalla työteho kummasti nousee oli päivä kuinka pitkä tahansa. Tällä en nyt siis ollut vaatimassa sitä että koko ajan pitäisi tehdä kuin viimeistä päivää.

Työajan mekaaninen pidentäminen todennäköisesti kasvattaa kokonaistuottavuutta jonkin verran - joskin yksikkötuottavuus varmaankin laskee. Tämä oli kuitenkin ainoita keinoja koita hallitus sai ylhäältä päin ajettua korporaatioiden siunaamana. Oikeasti tälläiset asiat pitäisi tehdä vain työpaikkakohtaisesti ja siten että kaikille jää ratkaisuista hyvä fiilis.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Tuollainen ei olisi mahdollista Suomessa. Suomi on ylpeä sopimusyhteiskunta.

Suomalainen rohkea yrittäjä laskee yrityksensä työntekijöiden viikkotuntimäärää 37,5 tunnista 35 tuntiin. Yrittäjä odottaa 10 % työtehon nousua. Kun nousua ei synny tai tuottavuus heikkenee menetetyn työajan suhteessa, yrittäjä päättää perua päätöksensä.

Työntekijät ovat lakossa ja tuottavuus hyvin lähellä nollaa. Ammattiiitto julistaa työpaikan hakusaartoon. Lisäksi liitot ovat tuosta työantajasta rohkaistuneena ryhtyneet vaatimaan vastaavaa työajanlyhennystä kaikissa yrityksissä, yleislakon uhalla.

Kateus on ammattiyhdistyksen yksi kulmakivistä. Ei - mikäli se ammattiyhdistyksestä riippuu - yksikään työntekijä saa saada parempaa tuntipalkkaa kuin toinen vastaavaa työtä tekevä.

Toimituksen poiminnat