Julkisen talouden tila ei ole mielipidekysymys
Talous on yhteiskunnallisen keskustelun kestoaiheita. Tasaisin väliajoin viriää keskustelua julkisen talouden tasapainottamisen tarpeesta. Niin mieletöntä kuin se onkin, joskus kirjoitetaan siihen sävyyn, että julkisen talouden tilannekuva olisi jonkinlainen mielipidekysymys. Se ei ole.
Valtiovarainministeriön kansantalousosasto tekee riippumattoman ennusteen julkisen talouden tilasta. Kansantalousosaston riippumattomuus on turvattu lailla. Osasto ei saa ottaa ohjeita ennusteisiinsa liittyen eikä heihin saa yrittää vaikuttaa. Riippumattomia ennusteita tekee lisäksi muun muassa Suomen pankki ja EU-komissio. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on yhtynyt VM:n tilannekuvaan.
Monesti taloustieteellisiin ennusteisiin liittyy huomattavia epävarmuuksia. Yhdestä asiasta on kuitenkin laaja-alainen yhteisymmärrys: Suomen julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla. Tulot ovat liian pienet verrattuna suuriin menoihin. Arviot kestävyysvajeen suuruudesta vaihtelevat, mutta se on vähintään miljardeja. Hallitusohjelmassa suuruudeksi on arvioitu 10 miljardia. Tämä tarkoittaa siis karkeasti sitä, että valtio, kunnat, eläkeyhtiöt, Kela ja työttömyysvakuutusrahasto käyttävät joka vuosi 10 noin miljardia enemmän kuin mihin tulot riittävät pitkällä aikavälillä.
Koko kestävyysvaje ei näy nimellisessä velkaantumisessa, mutta velan kasvukin kertoo, että tilanne on huono. Ohessa oleva kuva havainnollistaa tilanteen: velkaantuminen hieman hidastuu tulevina vuosina – ja sitten taas ryntää kohti pilviä kiihtyvällä tahdilla. Kuvio on parhaaseen asiantuntemukseen perustuva riippumaton arvio. Sitä eivät poliitikot voi piirtää mihinkään muualle muuta kuin aidoilla, vaikuttavilla toimenpiteillä.
Poliittisia mielipiteitä ovat muun muassa kysymykset siitä, pitääkö velkaantumista ylipäätään yrittää taittaa ja siitä, miten ja milloin tuo taittaminen pitäisi tehdä. Sen sijaan julkisen talouden tila ei ole mielipidekysymys.
Velkaantumista vastaan taistellaan, jotta myös tulevaisuudessa olisi varaa tärkeisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on tavoitteena, että ”velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021.” Riippumattomaan tilannekuvaan perustuen voidaan siis tehdä johtopäätös, että hallituksen tulee joko 1) luopua näistä tavoitteista tai 2) tehdä riittävät lisätoimenpiteet niihin pääsemiseksi.
Todellisuus ei muutu toivomalla, vaan tekemällä.
-Ville Valkonen
Kun euro haittaa kilpailukykyämme, sekään ei ole mielipidekysymys. Siksipä europuolueet eivät pysty antamaan vastausta Suomen velkaantumiseen, kun vika on väärässä, heiken kilpaulyvyn omaavassa valuutan arvossa, valitettavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Euro ei ole ongelma jos reaalinen kilpailukyky (hinta&laatu kunnossa). Näin esimerkiksi Saksassa ja Eestissä. Tanskan kruunukin on sidottu euroon lähes kiinteällä kurssilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kansantalouden tilaa ja tulevaisuutta arvioidaan myös Suomessa yleisen tasapainon malleilla. Noin rautalangasta taivutettuna, em. mallien lopputulos riippuu tasan tarkkaan siitä, millaiset lähtöarvot ja olettamukset mm. eri politiikkavaihtoehtojen vaikutuksista niille annetaan.
Tahtoo sanoa, että mallin lopputulos on vahvasti riippuvainen siitä, mitä sinne sisään syötetään. Se taas on myös mielipidekysymys, ja tekee myös mallin lopputuloksesta sellaisen.
Ilmoita asiaton viesti
Lähtöarvoja ja olettamuksia ei pidä heittää hihasta, puhtaasti mielipiteisiin perustuen, vaan nimenomaan niiden tulee pohjautua parhaaseen asiantuntemukseen. Valistunut arvio on moninverroin todempi kuin poliittiseen mukavuudenhaluun perustuva arvaus.
Ilmoita asiaton viesti
Et suotta ota mitään kantaa miksi 10 vuoden päästä velanotto räjähtää. Onko asia niin itsestäänselvyys ettei sitä tarvitse edes avata?
Ilmoita asiaton viesti
Eläke- ja palvelumenot kasvavat ikääntymisen vuoksi ja toisaalta verotulot vähenevät kuin työikäinen väestö vähenee (jos siis kaikki muut asiat pysyvät suurin piirtein ennallaan)
Ilmoita asiaton viesti
Eläke? Ajattelit että eläkkeet rahoitetaan lainalla?
En tiedä miten maailma noin muuten pyörii mutta omasta lähipiiristäni ns. suuret ikäluokat ovat jo pääosin eläkkeellä. Ne muutamat hurjat jotka vielä työelämässä jaksavat ovat yrittäjiä mutta jokainen työntekijä on eläköitynyt jo vuosia sitten. Joten miten ihmeessä ne eläkemenot tästä nyt enää kasvavat, sieltä toisesta päästäkin nimittäin poistuu eläkkeeltä porukkaa kiihtyvään tahtiin. Viimeksi kun asiaa seurasin eläkeyhtiöillä oli varallisuutta suuruusluokkana 100mrd+. En ehkä nyt ihan pysty ajattelemaan asiaa niin että 10 vuoden päästä nuo rahat on käytetty ja täytyy ottaa lainaa.
Tulevaisuus voi toki osoittaa minun olevan väärässä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole yksityistalouksien velkaantuminenkaan mielipidekysymys!
Asuntojen hintojen nousu ennätyshalvan korkotasonkin aikaan tapahtuu eduskunnan suostumuksella ja jopa myötävaikutuksella.
Ei olla tietävinään, koska vastuu ei ulotu yli neljän vuoden vaalikauden. Kokoomuskin meuhkaa vain yhteiskunnan veloista ja ajaa köyhät lapsiperheet riskeihin.
Ilmoita asiaton viesti
Valtio ei vastaa korkotason hallinnasta vaan Euroopan keskuspankki.
Mutta totta, että riskejä toki on. Ne helpottaisivat suuresti, jos talous kasvaisi ja työllisyys parantuisi ja näiden kautta käytettävissä olevat tulot.
Asuntojen hinnat pk-seudulla ovat ongelma, muualla maassa eivät.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tilanne on näin huono, kuin annetaan ymmärtää, niin asetetaan valtion ja kuntien palkkataulukoihin viiden tonnin katto. Kirpaisee ehkä eniten Kokoomusta äänestäviä, mutta hehän velkaantumisesta eniten vaahtoavat. Köyhiltä ei voi enää leikata koska ei yhteiskunta siitä mitään hyödy, jos ihmiset ajetaan kodeistaan ulos pakkaseen ja tapetaan yksinhuoltajalapsiperheet nälkään.
Ilmoita asiaton viesti
Perusturva on Suomessa viimeisen kymmenen vuoden ajan parantunut, ei heikentynyt. Esim. 2012 taidettiin tehdä suurin tasokorotus vuosikymmeniin.
Myös tuloerot ovat pysyneet lähes ennallaan koko 2000- ja 2010-luvut.
Suomen perustuslaki estää leikkaukset, jotka vaarantavat ihmisarvoisen elämän, ja hyvä niin.
Viiden tonnin katolla tapahtuisi todennäköisesti valtava, nopea aivovuoto julkiselta sektorilta yksityiselle. Se ei olisi isänmaan etu. Hyvästä hallinnosta kannattaa maksaa – liiasta hallinnosta ei.
Ilmoita asiaton viesti
Velkaantuminen ja velan määrä eivät ole mielipidekysymyksiä, mutta tilanteen korjaus on sitä mitä suurimmassa määrin. Vastakkaiset pääsuunnat ovat säästäminen palkka- ja sosiaalikuluissa ja toisaalta sijoitukset talouskasvuun ilman köyhän kansanosan hengiltä säästämistä. Säästämisen sijasta puututaan tulonjakoon. Käännetään se rikkaiden suosimimisesta köyhien hyväksi ja samalla ostovoimaa kasvattavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, nämä keinot ovat poliittisen keskustelun aiheita ja niiden pitääkin olla. Niistä lisää esim. täällä: http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi….
Sen sijaan tilannekuva ei ole mielipidekysymys eikä ainakaan poliitikkojen päätettävissä oleva asia.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni korjausliike edellyttää:
1. Elinkeinoelämän luottamusta päätöksentekoon on edelleen kehitettävä. Se tarkoittaa mm. kestäviä veroratkaisuja, omistajavaihdoksien tukemista ja logististen ratkaisujen pitämistä kunnossa.
2. PK-yrityksien kasvuun liittyvien investointien rahoitus takaisinmaksun osalta tulisi saada vastaamaan paremmin investointien elinkaarta. Tämä perustuu hlö-kohtaiseen näkemykseen useista yrityksistä, joilla on konkreettista kysyntää maailman markkinoilla. Kasvuloikka (liikevaihdon 2..3-kertaistaminen) tarkoittaisi teknologisia investointeja 2…3 vuodessa noin lähtötilanteen liikevaihdon verran. Pankkien instrumentit yltävät 5..6 vuoden takaisinmaksuun, silloin kun investointi on vakuutena (laina kattaa max 70%). Tarve takaisinmaksulle olisi 8..10 vuotta, joista 1..2 ensimmäistä vapaavuosia. Kysyntä ei jää odottamaan hidasta kasvua.
3. Kehittää lyhyellä aikavälillä oppisopimuskoulutusta ja työvoiman liikkuvuutta. Pidemmällä aikavälillä koulutusjärjestelmää ja sen muutosherkkyyttä kehitettävä kokonaisuudessaan huomioiden elinkeinoelämän ja myös julkisen sektorin tarpeet ja näkymät (5…30 vuotta)laajasti.
4. Kun yksityisen sektorin tilanne kohenee, kasvaa työvoiman kysyntä kaikilla tasoilla. Silloin voisi olla hyvä hetki laittaa kunnon lisäruiske elvytykseen. Korjausvelkaa ja kehitettävää monella sektorilla on paljon. Yrityksille syntyy positiivista painetta ja työtilaisuuksia halukkaille syntyy lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin! Tästä syystä pitääkin tehdä päätöksiä, joilla haasteeseen vastataan.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä ideoita. Työllisyyden paraneminen tosin edellyttää sekä työvoiman tarjontaa (kannustinloukut) että kysyntää lisääviä toimia.
Täällä eräs (hieman vanhentunut) näkemys: http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi….
Ilmoita asiaton viesti
Aikamoista tuubaa.
MOLlin sivut 12 000 avointa työpaikka joista 4 500 asiantuntija tai erikoisasiantuntija tehtäviä.
Samaan aikaan TEM raportti kertoo, että kokonaan ilman työtä Suomessa on 330 000. Kun otetaan kaikki pakkokurssitetut ja tempputyöllistetyt mukaan niin luku on 465 000 työnhakijaa. Eli työvoimaa on ihan mukavasti tarjolla.
Koettakaas siellä valtiovarainministeriössä ratkaista tuo yhtälö ennen kuin rupeatte jauhamaan työvoiman tarjonnasta.
Ilmoita asiaton viesti