*

Ville Valkonen Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja. Talous-, elikeino- ja työllisyyspolitiikan ammattilainen. Turkulainen kaupunginvaltuutettu ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja.

Taloudessa edessä nousukausi - silti velka uhkaa räjähtää

  • Väestömuutos on vääjäämätön. Siihen pitää varautua.
    Väestömuutos on vääjäämätön. Siihen pitää varautua.

OP-ryhmä julkaisi eilen talousennusteen, jonka mukaan Suomessa on edessä nousukausi. Tämä pitää paikkansa. Myös muut ennustajat ovat samaa mieltä siitä, että pitkä taantuma on nyt ohi. Tämä on mainio asia! Vain talouskasvu mahdollistaa vaurauden ja hyvän, tasa-arvoisen yhteiskunnan.

Toisaalta eilen julkaistiin myös talouspolitiikan arviointineuvoston raportti, jossa arvioidaan talouspolitiikan isojen tavoitteiden toteutumista. Sen viesti on karu: työllisyys ei ole nousemassa riittävän korkealle tasolle, jotta julkinen velkaantuminen taittuisi. Jo nyt velkaa on enemmän kuin pitäisi: 60 prosentin EU-raja on ylitetty. Valtiolla on velkaa tämän vuoden lopussa yli 111 miljardia. Se on noin 20 000 euroa jokaista suomalaista kohden - siis jokaista lasta ja vanhusta kohden, ei pelkästään työssäkäyviä. Henkilöille jyvitetty velkamme kasvaa noin 1000 eurolla vuosittain.

Julkiset menot ovat pysyvästi paljon suuremmat kuin tulot. Näköpiirissä ei ole mitään kasvua, mikä tämän alijäämän kuittaisi. Velkaantuminen siis jatkuu, isoista tasapainotustoimista huolimatta. Yhteensä nykyinen ja edellinen hallitus ovat leikanneet julkisia menoja noin 7 miljardilla ja korottaneet veroja noin 3 miljardilla. Tällä velkaantumista on saatu hidastettu, mutta ei pysäytettyä.

Julkinen velka uhkaa räjähtää 2020-luvun lopulta alkaen. Vaikka taloudessa vallitsisi koko ajan poutasää, menopaineet ovat kovat. Pääasiallinen syy isoihin paineisiin on väestön yleinen ikääntyminen. Esimerkiksi vanhustenhuollon suorat kustannukset uhkaavat nousta vuoteen 2035 mennessä noin 70 prosentilla! Ikääntymisen tuomat kustannukset eivät ole kenenkään ikäihmisen syy. Kaikilla on oikeus hyvään hoitoon ja huolenpitoon. Juuri tästä syystä meidän on varmistettava, että myös tulevaisuudessa meillä on varaa ylläpitää terveydenhuoltoa, koulutusta, turvallisuutta ja niin edelleen.

Mikäli meno jatkuu, tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta ei kestä. Emme voi elää loputtomasti reilusti yli varojemme. Edes valtiot eivät pysty siihen, vaikka joskus muuta väitetäänkin. Valtio voi mennä konkurssiin, näitä tapauksia historiassa pilvin pimein. Silloin kärsijöinä ovat nimenomaan heikompiosaiset. Konkurssi on ääriesimerkki, mutta samanlaiset vaikutukset ovat kriisin pakottamalla äkkijarrutuksella.

Talouden orastava nousukausi antaa nyt pelitilaa tehdä tarvittavia uudistuksia. Tilaisuus on käytettävä kaikin keinoin hyödyksi. Julkisen sektorin tuottavuudessa on edelleen tehtävää, vaikka sote-uudistus ja kuntien parantuneet toimintatavat helpottavatkin tilannetta. Työmarkkinoita täytyy päivittää tähän päivään, jotta mahdollisimman moni saisi tilaisuuden tehdä töitä. Sosiaaliturvan pitää kannustaa osallistumaan, ei jäämään sohvan nurkkaan. Korkeakoulutuksen rakenteita pitää uskaltaa uudistaa, jotta tuotamme oikeasti riittävästi huippuosaamista ja teknologiaa, emme vain tusinatutkintoja. Perhevapaiden uudistaminen parantaisi työllisyyden lisäksi työelämän tasa-arvoa. Asuntotuotantoon tarvitaan vauhtia. Vaadittavien toimien lista on pitkä. Kyllä Suomessa tiedetään, mitä tehdä pitää, kunhan siihen löydetään riittävä rohkeus.

Suomi on hieno maa! Se ansaitsee pitkäjänteistä, parhaaseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja rohkeutta uudistua. Ongelmamme eivät ole mahdottomia. 100-vuotias Suomi on selvinnyt pahemmastakin - ja kulkenut aina kohti parempaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

"Mikäli meno jatkuu, tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta ei kestä. Emme voi elää loputtomasti reilusti yli varojemme. Edes valtiot eivät pysty siihen, vaikka joskus muuta väitetäänkin. Valtio voi mennä konkurssiin, näitä tapauksia historiassa pilvin pimein. Silloin kärsijöinä ovat nimenomaan heikompiosaiset. Konkurssi on ääriesimerkki, mutta samanlaiset vaikutukset ovat kriisin pakottamalla äkkijarrutuksella."
Jos tämä olisi totta, niin Kreikka ja muut ylivelkaantuneet maat olisivat jo vajonneet maan alle. Eikö teillä ymmärrys riitä, että valtion velka ei ole sama-asia kuin kansalaisten henkilökohtaiset velat ?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Kyllä te tämän nousukauden vielä ehditte estämään. Jatkatte vain samalla talouskasvua estävällä talouspolitiikalla kuin tähänkin asti.

Mutta kuten kirjoituksesikin toi esiin, talouskasvun tukemisesta tässä ei ole kyse. Linjanne on ollut sikäli selvä, että rakenteellisia uudistuksia (suomeksi Kokoomuslaista ideologiaa tasa-arvoisuuden poistamiseksi yhteiskunnasta) ajetaan huonon talouskasvun nimissä hokemalla pakko, pakko...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Äläs nyt, se on koulutusjärjestelmän vika. Katson kun tusinatutkinnolla ei pysty tekemään parempaa talouspolitiikkaa...

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Itse joudun kuvittelemaan että keskeneräiselläkin tutkinnolla voi tehdä erinomaista talouspolitiikkaa, mutta en olekaan tietyn ideologian ja vaalirahoittajieni etujen vanki.

Koulutusjärjestelmää ei voi myöskään syyttää kun pelottaa Kokoomuksen ideologian seuraukset - eli rahalla saa ja köyhät jää ilman. Viime eduskuntavaalien aikaan Valkosen eräässä vaalimittelyssä paikalla olleena (Demari vastustajaa tukemassa) sain todistaa kuinka eräs nuori ilmoitti koulutusjärjestelmämme olevan huono juuri siksi, että hän joutui rahan voimalla opiskelemaan ulkomailla. Sentään suurin osa Kokoomusnuorista osasi äimistyä tilanteessa, mutta ikävä kyllä sen vatipään ehdoilla Kokoomus koulutuspolitiikkaansa tekee.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #6

Etkö todella näe mitään yhteyttä ammattiliittojen maksamien vaalitukien ja sdp tavoitteiden välillä? Tosin se menee myös toisin päin. SDP jättää rauhaan verottomat jäsenmaksut ja muut verottomat voitot mitä yleishyödyllinen ay-liike käärii taskuihinsa.
Suuret pääliköt käärivät taskuihinsa melkoiset rullat seteleitä erilaisten hallintojen kautta.

Käyttäjän SeppoIlvessalo kuva
Seppo Ilvessalo

Jos Kreikka ei suoranaisesti ole vajonnut maan alle, ei sen nenä kovin korkealla ole pinnan päälläkään. Jos valtion velka kuitenkin on eri asia kuin yksityinen niin millä tavalla ja miten erilaisuus vapauttaa meidät tasapainottamasta talouttamme, Kari Fagerström? Meillä on myös sitoumuksia EU:n suuntaan. Ovatko nekin joidenkin ymmärtämättömien laatimia, merkityksettömiä normeja, joista sopisi olla välittämättä? Entä kun menot paisuvat aina vain ja niihin kerätään lisää rahaa korottamalla veroja, onko se ihan turhaa ja voitaisiinko asia hoitaakin ottamalla aina vain lisää velkaa?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Jo nyt Suomen Pankki omistaa valtion velkakirjoja ja sekin oli kielletty sopimuksissa, mutta kun tarve on pelastaa oikeat syylliset (sijoittajat, joiden olisi kuulunut menettää sijoituksensa) niin sopimuksia muutettiin ja alettiin maksattaa näillä leikkauksilla niitä katettuja tappioita. Tämä varmaan kertoo sen eron, mitä tarkoittaa kun minä otan lainaa pankista tai kun valtio sitä ottaa. Meillä on vieläkin selvittämättä niiden velallisten asiat 90-luvulta joiden omaisuudet ryöstettiin vääryydellä ja ryöstäjät senkun jatkavat elämäänsä ilman seuraamuksia.

Juuso Hämäläinen

Kyllä meitä on EUssa kusetettu massiivisesti. Juuri olisi pitänyt antaa sijoittajien menettää rahansa ja pankkien antaa kaatua.

Kreikan kansaa käy sääliksi myös. Heidän hallituksensa ottivat vuositolkulla velkaa ja ostivat tällä ääniä. Kolmannes Kreikan valtion velasta on törsätty aseisiin. Vuositolkulla (20 vuotta) kansantuotteesta meni 3,4-6,5% armeijan kuluihin virallisen budjetin mukaan. Eräiden kansanedustajien mukaan on käytetty enemmänkin rahaa aseisiin pimeillä budjettimomenteilla. Otetaan huomioon, että Kreikka on turvassa kahden suuren NATO-maan välissä. Sillä ei todellisia turvallisuusuhkia.

Suurimpien tukipakettien ehdoksi Kreikalle asetti Merkel sen, ettei Kreikka peru suunniteltuja aseostojaan Saksasta. Törkeää konkurssiin menneen maan kiristystä sanoisin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Yhteisvaluuutassa meillä ei ole juuri muita mahdollisuuksia kun elää velaksi.

Juuso Hämäläinen

Kirjoitit kenties tärkeimmästä kotimaisesta aiheesta. Se on ajankohtainen nyt, koska vielä pystytään vaikuttamaan siihen miten täällä eletään yli 20 vuoden kuluttua.

Nyt ongelma on hoitamatta, koska hallitus vain näpertelee. Tilanne saadaan nopeimmin kuntoon seuraavilla toimilla:

1. Työkykyiset tukituloilla elävät ohjataan töihin valtiolle ja kuntiin. Työstä ei voi kieltäytyä. Työtä tehdään tuen määrän mukaan niin, että se vastaa toimeen kuuluvaa palkkaa.
2. Lapsiperheiden elämää helpotetaan tuntuvasti taloudellisesti. Tämä tehdään vaiheittain. Kun lapset kasvavat verohelpotukset kasvavat myös. Nuoret laitetaan poikimaan nyt. Eikä yritetä korjata ikäpyramidia tuomalla maahan ulkomaisia lisääntymishaluisia, jotka perheet ylläpidetään pääosiltaan verovaroila.
3. Yritystoiminnan byrokratia minimoidaan.
4. Yrittäjille sama työttömyysturva kuin palkollisille. Ja henkilökohtainen konkurssi laillistetaan. Näin helpotetaan yrittämistä.
5.Työttömille annetaan oikeus myös opiskella täysipäiväisesti, jos tällä selvästi parannetaan mahdollisuutta työllistyä.
6. Budjetista poistetaan kokonaan menot, jotka eivät tarpeellisia. Kuten tuki urheilulle, taiteelle ja kulttuurille.
7. Valtion ja kuntien toimiin palkataan ensisijaisesti työttömiä. Heistä löytyy päteviä kaikkiin julkishallinnon tehtäviin. Kaupunginjohtajasta siivoojaan.
8. Julkishallinnon hallinnosta leikataan puolet henkilökunnasta. Siten, ettei poistuvien tilalle palkata kuin 50% lähtevistä. Virastoja yhdistetään päällikkötasolla. Alaisten määrä per päällikkö tuplataan.
9. Kaikki julkishallinnon palkat tehdään joustaviksi. Huonoina aikoina palkat laskevat. Hyvinä nousevat. Aivan kuten yrityksissä käy.
10. Terveystarkastukset tehdään pakollisiksi. Niissä annettujen ohjeiden kuten tupakoinnin lopettamisen tai painon laskun laiminlyönti johtaa korkeampaan sairausvakuutusmaksuun ja omavastuuseen. Japanissa ylipainoisten työnantajat joutuvat jo maksamaan sakkoja valtiolle. Tämä on oikea suunta.
11. Puolustusmenot minimoidaan. Suunnitellut kymmenien miljardien hankinnat eivät millään tavoin takaa Suomen valtion itsenäisyyttä. Vain hidastavat hyökkääjää. Rahat menevät haaskuulle.
12. Yhtiöiden mahdollisuudet veronkiertoon minimoidaan. Niiden voittojen verotusta taasen helpotetaan sen mukaan paljonko ne työllistävät Suomessa.
13. Nuoret pakotetaan joko kouluun tai töihin. Ne joille luvut eivät sovi, laitetaan saksalaiseen malliin kisällinoppiin, joka kestää 3-4 vuotta. Tämän tuloksena heidät on opetettu oikeiksi ammattilaisiksi, jotka kelpaavat alansa töihin suoraan.
14. Halukkaat seniorit asiantuntijat palautetaan osa-aikatöihin vaikka eläkkeeltä. Neuvomaan nuorempia ja uusia yrityksiä. Palkkioksi heille verohelpotuksia. Vähintäänkin vapautus eläkkeen verosta, jos työmäärä sitä edellyttää.
15. Suomen koulujärjestelmään liitetään oppiaineina b2b- ja henkilökohtainen myyntityö, vieraiden kulttuurien ja kielten opiskelu ulkomailla jo lukiovaiheessa ja esiintymistaito alkaen 12-vuotiaasta. Tavoitteena kyky pystyä toimimaan kahdella vieraalla kielellä mahdollisimman varhain.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Mistä velka ja ongelmat johtuu? Oikein .Kepu 3kautta,kok 1 kauden-03-19
Ketkä päättää kunnissa? Enimmäkseen Kepu jolla on eniten kuntia. kok ja Sdp jokunen.
Onko kunnissa samoja päättäjiä jotka eduskunnasta antaa ohjeet mitä EU tulee?

Tapani Tölli joutui myöntämään -10 että kuntien luultu ylijäämä onkin 10 Mrd alijäämäinen.
SKL/Kuntatiedote
Kuntaministerit:
H.Manninen (kesk)-05-07
M.Kiviniemi (kesk)-07-10
T.Tölli (kesk.)-10-11
H.Virkkunen (kok)-11-14
P.Risikko (kok)-14-15

Vanhasen II-hallituksen VM Heinäluoman perintö-07
Velkaa vain 54 mrd
Ylijäämää 3 Mrd

Mikä kepu,kok,Rkp meni pieleen -07-15

Missä vika? "Syödään enemmän kuin tienataan".Jaetaan verovaroja yrityksille,vaikka vienti ei ole vetänyt -08 jälkeen,eikä edes palkoista tule veroja n.puolenmiljoonan työttömän ollessa kortistossa .

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Julkinen sektori on kallis apparaatti. Satojatuhansia hyväpalkkaisia ihmisiä joiden työpanos on varsin pieni. Kun tällä syseemillä pyritään ratkomaan lisääntyvien palveliden tarvetta kustannukset karkaavat käsistä.

Toimituksen poiminnat