11 keinoa, joilla kaupunki voi parantaa työllisyyttä
Työ on hyvinvoinnin perusta. Jokainen ansaitsee mahdollisuuden työhön ja sitä kautta oman elämän parantamiseen. Vauraus syntyy vain tuottavasta työstä. Tämän takia työpaikkojen lisäämisen pitää olla päättäjien tärkeimpiä tavoitteita.
Mitä kaupungit ja kaupunginvaltuutetut sitten voivat tehdä työllisyyden parantamiseksi? Valtaosa työllisyyteen liittyvistä päätöksistä tehdään valtakunnallisesti: työmarkkinalainsäädäntö, verotus, innovaatiojärjestelmä ja niin edelleen ovat eduskunnan päätöksiä. Kaupungeilla on kuitenkin paljon keinoja vaikuttaa oman alueen työllisyyteen. Kunnilla ja kaupungeilla on nimittäin yleisvastuu alueen elinvoimasta ja työllisyydestä ja paljon työkaluja niihin vaikuttamiseen. Alla on niistä luettelo.
- Yritysten toimintaedellytyksiä parantava kaavoitus on keskeisin keino kaupungin kehityksen ohjaamiseen.
- Rakentamismääräykset ja muut luvat. Sujuvat, ripeät ja ennakoitavat lupakäytännöt laskevat investoimisen kustannuksia.
- Yritysten tarpeet ja työllisyyden huomioiva, aktiivinen koulutuspolitiikka.
- Työllisyyspalvelut ja kuntouttava työtoiminta. Kaupungilla on vapaat kädet järjestää työttömille toimintaa.
- Yrityspalvelut. Kaupungilla on vapaat kädet järjestää tukea ja neuvontaa myös yrityksille. Tämä kannattaa tehdä tiiviissä yhteistyössä ELY-keskuksen (tulevaisuudessa maakunnan) ja yrittäjien kanssa.
- Toimivat liikenneratkaisut vaikuttavat yritysten toimintaan ratkaisevasti.
- Pienyritysmyönteisellä hankintatoimella voidaan pitää huoli siitä, että alueen omat, pienemmät yritykset pääsevät mukaan kilpailuihin.
- Yritysten hyödyntäminen palveluiden tuotannossa. Kaupunki voi monissa palveluissa päättää, tuottaako se palvelun itse vai antaako se yrityksille mahdollisuuden tuottaa palvelun. Näillä päätöksillä voi olla merkittäviä vaikutuksia alueen yritysten elinvoimaan.
- Kunnallisten kehitysyhtiöiden toiminta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi takauksia, kiinteistöjärjestelyjä ja yrityskumppanuuksia.
- Matkailun ja kaupunkikuvan edistäminen. Matkailu tuo monissa kaupungeissa paljon rahaa ja työtä paikallisille ravintoloille, puodeille, hotelleille ja muille palveluille. Hyvä kaupunkibrändi on kultaakin kalliimpi, ja brändin kehitystä johtaa kaupunki. Lukuisat kaupungin päätökset kulttuurista liikenteeseen vaikuttavat matkailuhoukuttelevuuteen.
- Kaupungin oma henkilöstöpolitiikka. Tämä pitää sisällään muun muassa harjoittelu- ja kesätyöpaikat nuorille.
Paikallisella elinkeinopolitiikalla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa yritysten menestymiseen ja työllisyyteen.
Kuntavaalit pidetään 9.4.17. Tulevat kaupunginvaltuutetut tulevat tekemään päätöksiä kaikista yllä mainituista asioista. Ainoastaan menestyvillä kaupungeilla on mahdollisuus huolehtia muista tärkeistä asioista, kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta ja ympäristöstä. Tämän vuoksi työpaikat ja yritysten mahdollisuudet menestyä tulee asettaa kaikessa päätöksenteossa etusijalle!
-Ville Valkonen
Tällä hetkellä Varsinais-Suomen ongelma on, ettei täällä ole työtä niihin paikkoihin, jotka ovat auki. Siinä mielessä voisi katsoa, että työnantajat ovat asettuneet väärään maakuntaan… Sitten tietysti meillä on työttömiä, joille ei ole töitä. Heidänkin pitäisi liikehtiä jonnekin. En oikein tiedä minne.
Trendi on se, että ”turhia” ihmisiä on aina enemmän, ja yhä useampia yllättäviäkin ammattikuntia (esim. kirjanpitäjät) vapautetaan etsimään itseäään pilkkijäiltä. Pitäisikö myöntää, että annetaan heille kunnon kansalaispalkka ja annetaan elää tuossa muiden siivellä. (Siivelläeläjiähän on ollut aina, sosiaalinen asema on vain vaihtunut ylhäisestä alhaisempaan.)
Ilmoita asiaton viesti
lainaus:
4.Työllisyyspalvelut ja kuntouttava työtoiminta. Kaupungilla on vapaat kädet järjestää työttömille toimintaa.
Totta.Ja ihan hallituksen luvalla oikein lailla annettu.
Pätevää,ammattitaitoisia irtisanottuja työttömiä.Ex-palkansaajia,veronmaksajia ja huom.Äänestäjiä.
Nythän hallitukset on -07 lähtien sanonut irti tuhansia kuntatyöntekijöitä,yliopistoista .Päälle yritysten ”duunaritason” ammattitaitoisia.
Siitä vain valitsee parhaat ,veronmaksajien piikkiin ,sosiaaliturvaa vastaan.
Myös yleishyödylliset säätiöt.
Se miten veronmaksaja hyötyy tuosta tai valtio onkin outoa?
Palkoista ei tule veroja valtion kirstuun ,palveluihin eikä kansan sosiaaliturvaa varten.
Joko Kelan Etuudet ajetaan alas tai palveluiden hintoja korotetaan.
Samoin kunnallisveroa korotetaan.
Ilmaisia lounaita ei ole edes työn teettämisessä. Jotkut ne aina maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntouttava työtoiminta ei ”paranna työllisyyttä”. Se on sosiaalipalvelu henkilöille, jotka eivät voisi työllistyä avoimille työmarkkinoille. Kuntouttavan työtoiminnan ”kautta” työllistyy noin yksi prosentti siinä olleista. Ja nämäkin luultavasti työtoiminnasta huolimatta, eivät sen ansiosta.
Kuntouttavan työtoiminnan väärinkäyttö toki vapauttaa kunnan maksamasta omaa osuuttaan työmarkkinatuesta.
Ilmoita asiaton viesti
4.
Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu työkuntoisille työttömille, vaikka sitä kunnat nyt väärinkäyttävätkin pajoissaan, siitä ei tule kunnalle verotuloja, vain palkkatyöstä tulee, kun siellä kirstun äärellä olet, voisitteko tehdä päätöksiä, jossa palkkatukimäärärahat olisivat edes kohtuullisia, eivätkä loppuisi heti vuoden alussa? Myös vaihto prosenttipohjaisiin oli virhe, kaikki työnantajat eivät ole enää kiinnostuneita vain 50% tuesta!
Myös kaupungin itsetuottamat palvelut voisivat antaa työtä työttömille, ei vain palvelujen siirto yksityisille.
Olisi aika puuttua myös 50+ ikäisten työttömyyteen eikä vain hokea nuorten
työllistymisestä.
Ilmoita asiaton viesti