4 tapaa torjua eriarvoistumista – kaikki parempia kuin himoverottaminen

Viime viikolla virisi kiivas keskustelu perintöveron korottamisesta jopa 65 prosenttiin. Ehdotusta on perusteltu ”tasa-arvolla”. Ehdotus kuvastaa kuitenkin ajattelua, johon on syytä kohdistaa voimakasta kritiikkiä.

Eriarvoisuuden torjunta on ensiarvoisen tärkeää. Hyvä yhteiskunta on sellainen, jossa kaikilla on mahdollisimman tasavertaiset edellytykset pärjätä elämässä omalla ahkeruudella ja lahjoillaan. Täysin tasavertaisiin lähtökohtiin ei ikinä päästä, mutta maailman kärjessä Suomen tulee pysyä.

Lopputuleman tasaisuus taas ei vastaa ainakaan omaa oikeudenmukaisuuden käsitystäni. Jos toinen pyyteettömästi ahkeroi ja rakentaa omaa elämäänsä sekä yhteiskuntaa ja toinen laiskottelee tai jopa tuhoaa yhteistä hyvinvointia, ei ole oikeudenmukaista palkita kumpaakin samalla tavalla. Reilu kisa on sellainen, jossa kaikki lähtevät samalta lähtöviivalta, ei sellainen, jossa kaikki pakotetaan tulemaan maaliin samaan aikaan. Yhteiskuntamme pitää kuitenkin ihmisarvoisesta elämästä huolen aivan jokaiselle. Suomessa kukaan ei ajaudu kerjäämään tai nälkäkuolemaan, vaan asunto, terveyspalvelut ja jopa internet (kirjastoissa) taataan kaikille.

Verotuksen perusteiden pitää aina olla erityisen painavia, koska verotus rajoittaa ihmisen vapautta nauttia oman työnsä hedelmistä. Esimerkiksi perinnöissä on kyse ihmisen vapaudesta kerätä tuleville polville varallisuutta – moni tahtoo näin tehdä. Perintöähän ei ole pakko jättää, se on täysin vapaaehtoista ja jokainen voi halutessaan testamentata tai lahjoittaa omaisuutensa vaikka hyväntekeväisyyteen.

Verotuksen kiristäjät eivät näytä ihmisen perusvapautta tunnustavan.

Kummallisen oikeudenmukaisuuskäsityksen lisäksi himoverottajat eivät ota huomioon verottamisen taloudellista tehokkuutta heikentäviä vaikutuksia. Huono verorakenne tai liian korkeat verotasot pienentävät koko yhteiskunnan kakkua. Kokonaisuus kärsii, koska verot heikentävät taloudellisia kannustimia.

Esimerkiksi perintöveron raju korottaminen johtaisi verosuunnittelun lisääntymiseen. Erittäin vauraita sukuja se ei estäisi siirtämästä varallisuutta eteenpäin. Esimerkiksi Ruotsiin – jossa perintöveroa ei ole – muuttaminen ei ole kovin vaikeaa rikkaille. Veronkorotus myös vaikeuttaisi yritysten sukupolvenvaihdoksia. Samantyyppiset ongelmat koskevat kaikkea työn, omistamisen ja yrittämisen verotusta. Työtä tehdään vähemmän tai muutetaan ulkomaille, yritystä ei kasvateta tai se siirretään Viroon ja niin edelleen.

Veroja tietenkin tarvitaan tasa-arvoisen yhteiskunnan rahoittamiseen. Työhön ja omistamiseen liittyviä veroja järkevämpiä keräyskohteita ovat kuitenkin esimerkiksi kulutus- ja haittaverot. Eriarvoisuuden torjuntaan on paljon parempia keinoja kuin perintöjen verotus. Alla on listattu 4 takuulla perintöveron kiristämistä vaikuttavampaa keinoa eriarvoisuuden vähentämiseen.

Sote-palvelujen ja koulutuksen vahvistaminen. Kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä maksuton ja laadukas koulutus ovat parhaat takeet mahdollisuuksien tasa-arvolle. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatus on koko koulutusjärjestelmän tasa-arvon näkökulmasta vaikuttavimpia ellei vaikuttavin osa. Siksi sen tulisi olla maksutonta ja perhevapaajärjestelmämme tulisi tukea sitä, että mahdollisimman moni lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen ainakin jonkun verran.

Työllisyyden parantaminen ja työllistymiskynnyksen madaltaminen. Työllistyminen ja uralla eteneminen ovat parhaat keinot parantaa omaa ja läheistensä onnen edellytyksiä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys lisää lukuisten sosiaalisten ongelmien riskiä huomattavasti. Työmarkkinoidemme pitäisi toimia paremmin, jotta mahdollisimman moni saisi mahdollisuuden päästä töihin. Työllisyysasteen nousu lisää myös yhteiskunnan resursseja, joita voidaan käyttää peruspalvelujen rahoittamiseen.

Kannustava sosiaaliturva ja aktiiviset työvoimapalvelut. Tuet, jotka eivät riittävästi kannusta hakeutumaan työmarkkinoille, lisäävät eriarvoisuutta. Erityisesti nuoret, kouluttautumattomat miehet ovat riskissä ajautua tilanteeseen, jossa korkea sosiaaliturvan taso passivoi ja johtaa syrjäytymiskierteeseen. Sosiaaliturvan tulisi olla nykyistä kannustavampaa ja sitä pitäisi tukea aktiivisilla työvoimapalveluilla. Tietenkin sosiaaliturvan pitää olla riittävä, mutta ei sellainen, että joutenolo kilpailisi työnteon kanssa.

Järkevä asuntopolitiikka ja kaupunkisuunnittelu. Asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen johtaa mahdollisuuksien tasa-arvon heikentymiseen. Niukkuus ja osattomuus ovat tällaisten alueiden yhteinen vitsaus, erityisesti niissä kasvaville nuorille ja lapsille. Turvattomuus ja nuorisotyöttömyys näkyvät tietyillä alueilla korostuneesti. Alueellista eriarvoistumista voidaan tehokkaasti torjua asuntopolitiikalla ja kaupunkisuunnittelulla.

Varallisuuden periytyminen ei nimittäin ole ongelma. Ongelma on se, että kaikki eivät taustansa takia saa riittävän hyviä lähtökohtia rakentaa omaa elämäänsä. Tätä ongelmaa ei ratkaista verottamalla perintöjä, vaan vahvistamalla niitä tekijöitä, jotka parantavat heikoimmassa asemassa olevien eväitä elämään.

Ajattelu, jonka mukaan tasa-arvoa parannetaan himoverottamalla parhaiten pärjänneitä, on haitallista tai jopa vaarallista yhteiskunnalliselle kehitykselle. Korkea verotus rapauttaa koko yhteiskunnan kokonaissuorituskykyä. Mahdollisuuksien tasa-arvo perustuu kattaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, maksuttomaan ja laadukkaaseen koulutukseen, riittävään mutta kannustavaan sosiaaliturvaan ja toimiviin työmarkkinoihin. Nämä pitää rahoittaa tarkoituksenmukaisimmalla ja tehokkaimmalla tavalla, ei ideologisin perustein.

 

Ville Valkonen

VilleKalervoValkonen
Kokoomus Turku

Kansanedustaja. KTM.

Varsinais-Suomen Liiton puheenjohtaja.

Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu