Aktiivimalli perustuu tutkimukseen – missä ovat vastustajien vaihtoehdot?

Minkä tahansa vastustaminen on helppoa. Tällä hetkellä monissa piireissä on muotia vastustaa työttömyysturvan aktiivimallia. Mallia ei kuitenkaan ole vedetty mistään hihasta, vaan tutkimustieto on vankasti mallin työllisyyttä lisäävän vaikutuksen puolella.

Mallin taustat ovat ns. Hetemäen työllisyystyöryhmässä, joka työskenteli syksyllä 2016. Hallitus oli huolissaan Suomen liian matalasta työllisyysasteesta, ja keinoja parantaa työllisyyttä etsittiin kissojen ja koirien kanssa.

Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin valtiosihteeri, kansliapäällikkö Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä. Jäseninä olivat työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen SAK:sta, pääekonomisti Ralf Sund STTK:sta, ekonomisti Heikki Taulu  Akavasta, neuvottelupäällikkö Jorma Palola Kuntatyönantajista ja johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari EK:sta. Työryhmän asiantuntijajäseninä olivat hallitusneuvos, ryhmäpäällikkö Tarja Kröger TEM:stä, hallitusneuvos, ryhmäpäällikkö Päivi Pihlajisto TEM:stä, neuvotteleva virkamies Ville Heinonen OKM:stä ja hallitusneuvos Esko Salo STM:stä. Työryhmän sihteereinä toimivat finanssineuvos Ulla Hämäläinen VM:stä ja neuvotteleva virkamies Susanna Grimm-Vikman STM:stä. Työryhmä myös keskusteli muiden asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa.

Työskentelin tuolloin valtiovarainministeri Orpon talouspoliittisena erityisavustajana. Työryhmää ei ohjattu poliittisesti. Sille annettiin vain tehtävä etsiä ennakkoluulottamasti työllisyyttä parantavia toimia. Keinot jätettiin työryhmän löydätteväksi.

Työryhmä sai ehdotuksensa valmiiksi 4.10.2016. Aktiivimalli oli pääkeino, jota työryhmä esitti, vaikka työryhmän työmarkkinajärjestöjä edustaneet jäsenet eivät ymmärrettävästi voineet mallia julkisesti kannattaa. Sittemmin tosin ainakin STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri, on puolustanut aktiivimallia. Työryhmän muistio löytyy täältä ja pidempi taustaraportti täältä.

Työryhmän arvion mukaan malli lisää työllisyyttä 5000-12000 työllisellä. Hallitus tarttui työryhmän ehdotukseen – yhteen monista – ja näin aktiivimallista muovattiin laki STM:n virkavalmistelussa.

Huomiona, että samanlaiseen johtopäätökseen työttömyysturvasta oli päätynyt myös työ- ja elinkeinoministeriön Hetemäen työryhmästä erillinen työryhmä, joka työskenteli kesällä 2016 osastopäällikkö Tuija Oivon johdolla. TEM:n työryhmä tosin päätyi suoraviivaisempaan ehdotukseen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan suoraan porrastukseen keston mukaan. Tuon työryhmän loppuraportti löytyy täältä.

Hallituksen ja eduskunnan pitää valvoa koko kansakunnan etua, ja työllisyyden lisääminen kaikilla keinoilla on Suomen etu mitä suurimmissa määrin. Malliin yksilön näkökulmasta kohdistuva kritiikki on ehkä jossain tapauksissa ymmärrettävää, vaikka joiltakuilta tosin valitettavasti näyttää hämärtyneen se, että jokaisella on velvollisuus elättää itsensä. Mallin voimaantulon jälkeenkin Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna erittäin runsas ja ihmisarvoisen elämän turvaava sosiaaliturva.

En käy tässä läpi kaikkea mallin yhteydessä käytyä työn taloustieteeseen liittyvää keskustelua (kts. esim. työryhmän raportit), mutta nostan esiin yhden näkökulman, joka ei ole noussut julkisuudessa riittävästi esiin, ja se on työttömyyden kesto. Työmarkkinathan ovat valtavan dynaamiset: työpaikkoja syntyy ja katoaa joka vuosi kymmeniä tai satoja tuhansia, ja työttömyyden puolella käy satoja tuhansia ihmisiä vuosittain. Tästä syystä työllisyyden kokonaistasoa määrittää merkittävällä tavalla työttömyyden kesto.

Työttömyyden keskimääräinen lyheneminen yhdellä päivällä lisäisi työllisyyttä noin 2700 hengellä. Tästä vaikutuksesta työttömyysturvaan puuttumisessa pitkälti on kyse, ja sitä ei osata kovinkaan hyvin ottaa julkisessa keskustelussa huomioon. Aktiivimallin työllisyysvaikutus perustuu osittain juuri tähän: ne, jotka työllistyvät, työllistyvät hieman nopeammin kuin ilman aktivointitoimenpiteitä.

Käsi pystyyn, joka ei ole koskaan tavannut ihmistä, joka ei työttömyysturvan takia ole hieman lykännyt töihin menoa – viikolla tai parilla, ehkä muutamalla kuukaudellakin? Niinpä. Jokainen päivä on tosiaan 2700 työllistä, jokainen viikko vajaa 18900 ja jokainen kuukausi  reilut 80 000 työllistä! Jos työllisyytemme olisi noin 80 000 henkeä parempi, olisimme aika paljon lähempänä kestäväää työllisyysastetta. Ja muistutuksena siis, että työttömyysturva ei tule mistään itse säästetystä kassasta vaan valtaosin verovaroista (valtion budjetin ja TVR:n kautta).  Jokainen päivä kotona maksetaan siis työssäkäyvien kukkarosta. Tämän moraalisia näkökulmia voi pohdiskella kukin tahollaan.

Aktiivimallista käyty keskustelu on hyvästä. Se on nostanut esiin kysymyksiä, joista suomalaisten tosissaan tulee keskustella, kuten hyvinvointivaltion kestävyys ja yksilön oma vastuu suhteessa oikeuksiin. Suuri osa suomalaisista näyttää kannattavan työttömyysturvan vastikkeellisuutta. Kun työn taloustieteen tutkimus on myös kiistatta mallin työllisyyttä lisäävän vaikutuksen kannalla, kysyn mallin vastustajilta, mitkä olisivat heidän aidot työllisyyttä 5000-12000 hengellä lisäävät vaihtoehdot? Sen lisäksi kysyn, että eikö kaikki työllisyyttä lisäävät toimet pitäisi korkean työttömyyden aikana käyttää? Vai pitääkö matalan työllisyyden edessä vain luovuttaa, ja todeta, että annetaan elintason laskea, velkaantumisen jatkua ja hyvinvointiyhteiskunnan murentua?

Mielestäni ei missään nimessä. Työllisyyttä pitää jatkossakin parantaa kaikin käytettävissä olevin keinoin.

-Ville Valkonen

 

P.s Eri näkökulmista huolimatta pidetään keskustelu asiallisena ja kunnioittavana.

VilleKalervoValkonen
Kokoomus Turku

Kansanedustaja. KTM.

Varsinais-Suomen Liiton puheenjohtaja.

Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu