*

Ville Valkonen Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja. Talous-, elikeino- ja työllisyyspolitiikan ammattilainen. Turkulainen kaupunginvaltuutettu ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja.

Kaikki blogit puheenaiheesta Julkinen velka

Mikä on hallituksemme kanta yksityiseen velkaantumiseen?

Kommentti: Suomesta on tullut ainutlaatuinen velka- ja verohelvetti (IS 9.8.2017) on suomalaiselta lehdistöltä harvinaisen suoraa puhetta:

"Suomessa valtio ja kunnat keräävät veroja pää märkinä, ja lainaa otetaan. Silti rahat eivät riitä hyvinvointivaltion pyörittämiseen."

Voisin lainata melkeinpä koko kirjoituksen tähän, sillä siitä ei löydy yhtään kappaletta jonka kanssa olisin eri mieltä, mutta sen sijaan kannustan lukemaan alkuperäisestä lähteestä.

Olemmeko menossa kohti feodaaliyhteiskuntaa?

Valtiot velkaantuvat vuosi vuodelta aina enemmän ja enemmän. Tuskin mikään valtio pystyy enää maksamaan velkojansa pois. Maailman mahtavimman kansakunnan USA:n valtionvelkakin on kasvanut tähtitieteellisksi, eikä tuskin kukaan usko sitä koskaan maksettavan takaisin.

Samalla ihmiskunnan varallisuus ja samalla valtioitten velkasaatavat kertyvät vuosi vuodelta aina vain harvempien käsiin.

Suomen velka on väitettyä paljon isompi

Valtiolla on velkaa 105 miljardia, kunnilla 33 miljardia. Näihin lukuihin ei sisälly 30-50 miljardia korjausvelkaa.

 

Onko meillä liikaa velkaa?

 

Julkisen velan kasvua on kauhisteltu - Suomi kuulemma on ylivelkaantunut -  jotkut jopa väittävät meidän vievän lastemme tulevaisuutta velkaantumalla?

Varsin hyvin tiedämme, että Suomi kuuluu Euroopan vähävelkaisten maiden joukkoon, vaikka se ylittääkin ns. Maastrichtin sopimuksen kriteerin 60 %:n rajasta suhteessa kansantuotteeseen. Useimmissa maissa velkasuhde on meitä korkeampi, kuten Euroopan talousveturi Saksassa. Mistä oikein on kysymys?

Työllisyys on Oulun kohtalonkysymys

Oulu ottaa budjettinsa alijäämän paikkaamiseksi noin 80 miljoonaa euroa velkaa vuonna 2017. Se tarkoittaa yli 9000 euron velanottoa jok’ikinen tunti vuoden ympäri. Velka on siirrettyä verotusta. Se lankeaa tulevaisuudessa veromaksajilta kerättäväksi ja takaisinmaksettavaksi.

Oulussa on paljon tehtävää

Olen Kosti Kontio, 23 vuotta nuori rahoituksen opiskelija Oulun Yliopiston Kauppakorkeakoulusta ja olen ehdolla huhtikuun kunnallisvaaleissa Kokoomuksen listoilla Oulussa. Toimin myös Linnasaaren kokoomuksen nuorten hallituksessa. Oulu on tällä hetkellä voimakkaasti kasvava pohjoinen yliopistokaupunki ja uskon, että sillä on mahdollisuus kasvaa hyvinvoivaksi ja dynaamiseksi (ainakin Suomen asteikolla) suurkaupungiksi. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista ja elinkeinoelämäystävällistä kunnallispolitiikkaa. Tästä syystä päätin asettua vaaleissa ehdolle.

Nyt ei ole toiveajattelun aika

Vuosikausia kestäneen taantuman jälkeen valtionvarainministeriö ennustaa vihdoin talouskasvua. Ensi vuodelle ennuste on 0,9 prosenttia ja vuodelle 2018 tasan prosentti. Luvut ovat pieniä mutta kuitenkin positiivisia.

Kuluvan vaalikauden julkisen talouden sopeuttamisen suuruudeksi on sovittu 10 miljardia euroa ja työllisyystavoitteeksi 72 %. Mikäli näihin tavoitteisiin päästään, valtion velkaantuminen taittuu 2019 eikä velkaa otettaisi enää lainkaan 2021.

Ennustettu talouskasvu ja jo tehdyt toimet eivät riitä näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.

Rahan määrä ja hintavakaus

Mietiskelin rahan kvantiteettiteoriaa. Teoria kuuluu, rahamäärän lisäys talouteen nostaa hintoja, rahan määrän vähentäminen laskee niitä. Joissakin oloissa tuo pitää paikkansa. Ei tosin aina.

Oletetaan kumminkin että se pitää paikkansa, tehdään kerrankin mieliksi monetaristeille ja unohdetaan keynesiläinen hömppä. Mitä siitä seuraa?

Ensinnäkin, kuinka raha syntyy? Raha syntyy pankissa sillä hetkellä kun pankki myöntää lainan. (Jätetään kaikki muut rahan syntymekanismit huomioimatta, vaikka minäkin niitä olen esittänyt blokissani.)

Julkisen talouden tila ei ole mielipidekysymys

Talous on yhteiskunnallisen keskustelun kestoaiheita. Tasaisin väliajoin viriää keskustelua julkisen talouden tasapainottamisen tarpeesta. Niin mieletöntä kuin se onkin, joskus kirjoitetaan siihen sävyyn, että julkisen talouden tilannekuva olisi jonkinlainen mielipidekysymys. Se ei ole.

Väärää tietoa velkaantumisesta

 

Julkisuudessa ja eduskunnassa opposition edustajat   - demarit ja vihreät etupäässä -   jakavat jatkuvasti väärää tietoa velkaantumisen määrästä.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä